– Turvallisuuspolitiikan mannerlaatat ovat nyt liikkeellä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän julman sodan vuoksi. Meillä Suomessa tämä näkyy selvästi. Meillä on nyt eduskunnassa ja kaikissa eduskuntaryhmissä ennennäkemätön avoin keskustelu siitä, pitäisikö Suomen hakea Naton puolustusliittoon jäsenyyttä, Anna-Maja Henriksson sanoi.
Anna-Maja Henriksson totesi, että Putinin hyökkäys Ukrainaan on johtanut yhtenäisempään Ukrainaan kuin koskaan, yhtenäisempään EU:hun kuin vuosikymmeniin ja historialliseen muutokseen ihmisten asenteisiin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen sekä Suomessa että Ruotsissa.
– Selvä enemmistö suomalaisista tukee nykyään Suomen Nato-jäsenyyttä samalla kun yleinen mielipide Ruotsissa selvästi seuraa samaa trendiä. Tämä on tärkeää, Henriksson sanoi.
– Minun näkemykseni on selvä. Suomen on istuttava niissä pöydissä, joissa päätetään Suomen ja Euroopan turvallisuudesta. Ei vain tarkkailijana vaan täysivaltaisena jäsenenä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa tulevan liiton politiikkaan ja oikeuteen turvallisuustakuisiin 5 artiklan mukaisesti. Minulle ja RKP:lle on selvää, että prosessi, jossa Suomi ja Ruotsi hakisivat rinnakkain jäsenyyttä, olisi paras ratkaisu koko Itämeren alueen ja Pohjoismaiden turvallisuustilanteen kannalta, Henriksson sanoi.
Henriksson korosti puheessaan, että Suomen Nato-jäsenyys on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamista.
– Selvyyden vuoksi totean edelleen: Emme liittyisi Naton puolustusliittoon ollakseen uhka kenellekään, vaan liittyisimme varmistaaksemme mahdollisimman hyvän suojan omalle maallemme ja omalle väestöllemme pitkällä aikavälillä. Sotilaallinen hyökkäys maatamme kohtaan pitää olla niin epähoukutteleva ajatus, että kukaan ei sitä tekisi.
Vuonna 2016 RKP:n puoluekokous otti kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.