Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista. Muutama viikko sitten osallistuin hyvin erilaiseen ja hauskaan vaalipaneeliin erään ala-asteluokan kanssa. Oppilaat kysyivät minulta kysymyksiä laidastaan laitaan, esimerkiksi miten saamme talouden kasvuun, mutta myös omista koulumuistoistani. Keskustelu näiden aktiivisten lasten kanssa muistutti minua, miten tärkeää on, että koulumme antaa lapsillemme tietoa, mutta myös taitoa ilmaista itseään sekä ajattelemaan itsenäisesti ja kriittisesti. Ohjelma ”Luokan edessä” näytetään lähiaikoina Nelosella.
Suomalaista koulutusta on ylistetty. Korkeasti koulutetut opettajat, kansalliset opetussuunnitelman perusteet ja niiden paikalliset soveltamiset ovat muutama esimerkki järjestelmästämme, jota olemme ylpeänä esitelleet kiinnostuneille monesta eri maasta. Nyt näemme, miten Pisa-tutkimuksen tulokset ovat heikentyneet. Ei dramaattisesti, mutta suunta on selvästi väärä. On perusteltua esittää itsellemme kysymys siitä, mitä tapahtuu. Samalla meidän on kuunneltava tutkijoita ja koulutuksessa työskenteleviä löytääksemme ratkaisuja olemassa oleviin haasteisiin.
Haasteissa on myös kyse siitä, miten onnistumme pysäyttämään kehityksen, jossa lasten ja nuorten taustalla on yhä suurempi merkitys oppimisen kannalta. Esimerkkinä voi mainita, että erot lukutaidossa yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa ovat yhteydessä vanhempien sosioekonomiseen taustaan. Ystävyys- ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat myös oppimiseen. Mitä on tapahtunut asenteissa koulutusta kohtaan? Onko niin, että tietoisuus siitä, että koulutus ja sivistys yleensä johtavat monipuolisempaan ja sisältörikkaampaan elämään, on joutunut muiden asioiden varjoon?
Siksi näen keskustelun koulutuksesta tervetulleena. On tärkeää, että näemme kokonaisuuksia ja sen, että asiat liittyvät toisiinsa. Tärkeä tietämys meille päätöksentekijöille on, että yksikään lapsi taustasta riippumatta ei ole tuomittu tiettyyn kohtaloon. Tämä edellyttää kuitenkin, että toimimme ajoissa ja tuemme parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla asteilla. Laadukkaat oppimispolut varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ovat tärkeitä. Polut, jotka osoittavat lapset ja nuoret eteenpäin elämässä ja, jotka luovat hyvät ja yhdenvertaiset edellytykset kaikille.
Minulle ja RKP:lle on tärkeätä olla selkeitä siinä, että me emme halua tehdä leikkauksia koulutuksen. Päinvastoin. Meidän on varmistettava, että resurssit vastaavat olemassa olevia haasteita. Että meillä on riittävästi koulutettua henkilökuntaa, jolla on monipuolista osaamista. Aikuisia, jotka ovat läsnä lapsille ja nuorillemme. Aikuisia, jotka pakkaavat lasten ja nuorten reput täyteen tietoa ja osaamista heidän elämänpolulleen.
Niin lasten ja nuorten kuin koko maamme tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että meillä on tarpeeksi koulutettua työvoimaa. Siksi hallitus päätti oppivelvollisuuden pidennyksestä, jotta kaikki nuoret pääsevät lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai voivat solmia oppisopimuksen. Kenenkään ei tule pudota tuolien väliin. Yliopistomme ja korkeakoulumme taas ovat takuu sille, että Suomi voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Lopuksi haluan sanoa, että RKP tulee jatkossakin tukemaan kaikkia olemassa olevia koulutusyksiköitä Vaasassa. Niin suomen- kuin ruotsinkielisiäkin. Lisäksi on tärkeää, että koulutusta kehitetään yhdessä elinkeinoelämän kanssa, jotta koulutusmahdollisuudet vastaavat alueen yritysten työvoimaan tarpeeseen. Hyvä esimerkki tästä on energiaklusteri ja insinöörikoulutus Vaasassa.
Ei ole liioiteltua sanoa, että yhdenvertaisia edellytyksiä luova laadukas koulutus on yksi Suomen kohtalonkysymyksistä.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja