Arvoisat lakimiehet, bästa jurister,
23 vuotta sitten istuin tässä samassa salissa nuorena vastavalmistuneena lakimiehenä ensimmäisillä lakimiespäivilläni. Oli vuosi 1988 ja muistan, että silloinen oikeusministeri Matti Louekoski piti puheen. Muistan siis, että hän piti puheen, en kylläkään sitä, mistä puhui. Voi olla, että tämänpäiväisen puheeni osalta käy samoin....
Vietämme nyt 42. (XLII) Lakimiespäivää epävarmoissa tunnelmissa. Huoli taloustilanteen kehittymisestä varjostaa koko Eurooppaa ja heijastuu yhteiskuntaamme monin tavoin. Erityisesti epävarmoina aikoina on tärkeää turvata yhteiskunnan perusrakenteet ja luoda turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Yksi tärkeimmistä perusrakenteista on perustuslakiin nojaava oikeusturva.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman avainsanoina ovat avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi. Meitä on paikalla noin 1 300 lakimiestä, jotka kaikki erilaisissa tehtävissämme olemme avainhenkilöinä rakentamassa oikeudenmukaista ja avointa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, joka synnyttää rohkeutta kehittää uusia ideoita taloudellisen ja muun hyvinvoinnin edistämiseksi, rohkeutta puolustaa heikompia ja kunnioittaa ihmisoikeuksia, rohkeutta nähdä vaikeissakin ratkaisuissa uusia alkuja ja mahdollisuuksia.
Tärkeä perusta toimivalle yhteiskunnalle on selkeä ja hyvin valmisteltu lainsäädäntö. Oikeusministeriöllä on tärkeä osa toimivan demokratian luomisessa ja toimiakseen tämä järjestelmä tarvitsee luonnollisesti myös lakimiehiä. Lakimiehillä on aina tärkeä sija kansalaisten ja yritysten apuna, tuomioistuinlaitoksen korvaamattomana osana sekä lainvalmistelussa - muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Oikeusministeriön lainvalmistelusektorilla tapahtuu tällä vaalikaudella paljon. Hallitusohjelman oikeuspolitiikka painottuu ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseen, säädöspolitiikkaan, oikeudenkäyttöön ja kansalaisten oikeusturvaan, sekä rikoksentorjuntaan ja kriminaalipolitiikkaan.P
rosessilainsäädäntöä pyritään uudistamaan oikeudenkäyntien nopeuttamiseksi oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta. Tähän liittyy myös hallituksen harmaan talouden torjuntaohjelma. Hallitus haluaa kannustaa reiluun yrittäjyyteen ja reiluja yrittäjiä tulee palkita. Sitä vastoin epäreilu ja rikollinen yritystoiminta on kitkettävä. Mitä suurempi on kiinnijäämisen riski - ja tämä koskee erityisesti talousrikollisuutta - sitä parempi ennaltaehkäisevä vaikutus.
Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat kohtuullisia, mutta osa oikeudenkäynneistä, varsinkin talousrikospuolella, kestävät liian pitkään. Käsittelyä voidaan tehostaa muun muassa parhaillaan suunnitteilla olevalla tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmien uudistuksella. Mutta tietenkin myös panostamalla talousrikollisuuteen erikoistuviin syyttäjiin ja tuomareihin.
Oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia pyritään alentamaan ja oikeudenkäyttöä tehostamaan. Näihin teemoihin liittyy myös syyteneuvottelujärjestelmän (plea bargaining) käyttöönoton mahdollisuuksien arviointi. Lisäksi arvioidaan, missä määrin voimassa olevat todistelua koskevat säännökset vastaavat nykyisiä oikeudellisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä. Hallituskaudella ovat tarkastelussa myös muun muassa sananvapausrikokset, vakavampien rikosten valmistelun kriminalisointi, seksuaalirikoslainsäädäntö ja ihmiskauppa.
Oikeudenkäyntimenettelyä hallintotuomioistuimissa uudistetaan työryhmän ehdotusten ja niistä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Hallintolainkäyttöprosessista on tarkoitus säätää nykyistä täsmällisemmin ja informatiivisemmin. Myös vakuutusoikeusprosessia on tarkoitus kehittää avoimemmaksi. Tämä tapahtuisi muun muassa siten, että tuomioistuimen ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnot olisivat julkisia asianosaisille ja he saisivat kommentoida niitä ennen ratkaisun tekemistä. Hanke edellyttää varautumista lausunnoista aiheutuvien kustannusten lisääntymiseen. Tavoitteena on myös laajentaa oikaisuvaatimuksen käyttöalaa hallinnossa sekä selvittää valituslupamenettelyn laajentamisen mahdollisuutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vireillä on myös oikeudenkäynnin viivästyshyvitystä koskevan lain soveltamisalan laajentaminen hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin.
Yksityisoikeuden alan merkittävistä valmisteluhankkeista adoptiolainsäädännön ja osuuskuntalainsäädännön kokonaisuudistukset alkavat olla jo loppusuoralla, niin että esitykset voidaan antaa eduskunnalle syysistuntokaudella. Lisäksi tällä vaalikaudella uudistetaan muun muassa säätiö- ja isyyslainsäädäntöä. Niin sanottujen pikavippien tarjontaan liittyviä epäterveitä piirteitä on pyritty kitkemään jo viime hallituskaudella toteutetuilla lainmuutoksilla, mutta edelleen on pohdittava, mitä vielä voitaisiin tehdä.
Keskeinen kansalaisten oikeusturvaa parantava hallitusohjelmahanke koskee yhdenvertaisuus-lainsäädännön uudistamista. Nykyisin käytettävissä olevat oikeussuojakeinot riippuvat syrjintäperusteesta. Syrjintä etnisen alkuperän perusteella on kielletty laajasti eri elämänalueilla. Tältä osin kiellon noudattamista valvoo vähemmistövaltuutettu. Sen sijaan syrjintä muilla perusteilla, kuten vammaisuuden tai iän perusteella, on kielletty lähinnä työelämässä, eikä vähemmistövaltuutetun toimivalta ulotu näihin syrjintäperusteisiin. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut antamaan eduskunnalle ehdotuksen sellaiseksi uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi, joka turvaa tehokkaasti yhdenvertaisuuden syrjintäperusteesta riippumatta ja vahvistaa valvontaa lain toimeenpanemiseksi. Todettakoon että, yhdenvertaisuuslaki ja sukupuolisyrjintää koskeva tasa-arvolaki säilyvät jatkossakin erillisinä lakeina.
En stor del av lagberedningsprojekten har sitt ursprung i internationella arenor, särskilt Europeiska unionen. I enlighet med regeringsprogrammet deltar Finland i förverkligandet av ett enhetligt område med frihet, säkerhet och rättvisa.Viktiga lagstiftningsprojekt i anslutning till EU:s straffrätt och rättsliga samarbete är bland annat tryggandet av de processuella rättigheterna för misstänkta eller åtalade personer. Dessutom syftas det till att förbättra ställningen av brottsoffer och det internationella samarbetet vid inhämtandet av bevis som ska användas i straffrättsliga förfaranden. Också den gränsöverskridande verkställigheten av besöksförbud samt it-relaterad brottslighet har diskuterats. För en vecka sedan togs ett stort steg i rätt riktning då man vid Ministerrådets sammanträde enades om ett europeiskt besöksförbud.
Hallitusohjelmassa on myös sovittu, että oikeusapua kohdennetaan tehtyjen selvitysten pohjalta nykyistä oikeudenmukaisemmin. Oikeusministeriö on tilannut Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta kesäkuussa aloitetun tutkimuksen. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida tämän hetkisen julkisen oikeusavun kohdentumista ja toimivuutta sekä tulevaisuuden tarpeita ja vaihtoehtoja. Tutkimustuloksia saamme käyttöömme ensi vuoden keväällä. On tärkeää, että kaikki, taloudellisesta tilanteestaan riippumatta, voivat hakea oikeudellista apua.
Oikeusavussa on käynnissä yhteistyössä asianajajien ja muiden lakimiesten kanssa oikeusavun laadun arviointihanke. Arviointijärjestelmän pilotoinnin tulosten perusteella julkisen oikeusavun laatu niin julkisten oikeusavustajien kuin asianajajienkin tarjoamana on erittäin hyvää. Arviointia on tarkoitus laajentaa ensi keväänä. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että oikeusavun laatua tulee arvioida kaikkien sitä tarjoavien osalta. Siksi on tärkeää, että myös asianajo- ja lakiasiaintoimistot osallistuvat oikeusavun laadun arviointiin.Oikeudenkäynnin laadun parantaminen edellyttää oikeudenkäynnin kaikilta osapuolilta korkeaa ammattitaitoa ja ammattietikkaa. Vuoden 2013 alusta tulee voimaan laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Lain päätavoitteena on asianosaisten oikeusturvan ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytysten parantaminen oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien työn laatutasoa nostamalla. Kaikki oikeudenkäyntiavustajat saatetaan ammattieettisten velvollisuuksien ja valvonnan piiriin. Velvollisuuksiensa vastaisesti toimivan avustajan toiminta voitaisiin karkeimmissa tapauksissa päättää.
Muille oikeudenkäyntiasiamiehille ja -avustajille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille perustetaan uusi lupajärjestelmä, josta säädetään edellä mainitussa laissa. Luvan myöntäminen edellyttäisi muun muassa riittävää perehtyneisyyttä tehtävään. Luvat myöntää perustettava oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Lautakunnan asettaminen käynnistyy ministeriössä kuluvan vuoden aikana.
Domstolarna strävar efter att förkorta den totala längden på rättegångsprocesserna och förbättra kvaliteten på rättssäkerheten. Ovan nämnda projekt för att reformera processlagstiftningen stöder dessa mål. I syfte att uppnå dessa mål utarbetas det ett rättssäkerhetsprogram utifrån tidigare åtgärdsplaner.
Rättsskyddet ska förverkligas i ett så tidigt skede som möjligt. Tyngdpunkten i förverkligandet av rättsskyddet ska vara i domstolar i första instans, och därför är det ytterst viktigt att vi har ett fungerande och högklassigt underrättsnätverk. Behovet att söka ändring ska vara ett undantag, inte en regel.
Se, että oikeusturvan painopistettä siirretään käräjäoikeuksiin, ei tarkoita sitä, että rajoitetaan perustuslain takaamaa oikeutta muutoksenhakuun. Esimerkiksi jatkokäsittelylupajärjestelmä hovioikeuksissa, joka on vuoden alusta otettu käyttöön muun muassa painopistetavoitteen tukemiseksi, ei - toisin kuin on viime aikoina uutisoinnissa annettu ymmärtää - sisällä rajoituksia muutoksenhakuoikeuteen. Kaikista käräjäoikeuden tuomioista voi edelleen valittaa ja kaikki valitukset myös tutkitaan hovioikeudessa: joko täystutkinnassa tai sitten jatkokäsittelylupamenettelyssä. Jatkokäsittelylupa merkitsee vain, että käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen laajamittainen käsittely tietyissä, selkeästi määritellyissä asioissa edellyttää hovioikeuden myöntämää lupaa.
Sen varmistamiseksi, ettei järjestelmä heikentäisi oikeusturvaa, täystutkinnan lupakynnys on lisäksi säädetty varsin alhaiseksi ja lupaperusteet vastaavasti selkeiksi ja hovioikeutta velvoittaviksi. Hovioikeuden on jatkettava valituksen käsittelyä täystutkinnassa, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos ratkaisun oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida ilman jatkokäsittelyä.
Myös tuomioistuinverkosto on tarkastelun alla. Suomessa on eurooppalaisittain vertaillen edelleen väestömäärään nähden paljon tuomioistuimia, vaikka käräjäoikeuksien määrää vähennettiin merkittävästi vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa käräjäoikeusuudistuksessa. Nyt tarkastelun alla ovat hovi- ja hallinto-oikeudet. Maaliskuun lopussa mietintönsä jättänyt toimikunta ehdotti hovioikeuksien määrän vähentämistä yhdellä ja hallinto-oikeuksien kahdella. Lausuntokierros on käyty ja nyt on aika perehtyä annettuihin lausuntoihin ja pohtia tulevia linjaratkaisuja.
Toimiva lainsäädäntö ja toimivat rakenteet ovat tärkeä perusta tuomioistuinten toimivuudelle. Pelkästään näiden varassa ei kuitenkaan synny ratkaisuja. Tarvitaan oikeamielisten ja osaavien tuomareiden ja muun tuomioistuinhenkilöstön, syyttäjien, asianajajien, oikeusavustajien ja muiden prosessiin vaikuttavien henkilöiden väsymätöntä työskentelyä oikean ja viivytyksettömän ratkaisun aikaan saamiseksi.
Mitä tuomioistuinmenettelyihin tulee, tiedämme kaikki kuinka tärkeää on tulla oikein ymmärretyksi. Tuomioistuinten ja viranomaisten kyvyssä toimia perustuslain ja kielilain mukaisesti onkin siten nimenomaan kysymys oikeusturvasta, jokaisen oikeudesta käyttää äidinkieltään, suomea tai ruotsia, asioidessaan viranomaisten kanssa sekä oikeudenkäynnissä. Maailma on yhä pienempi ja vapaa liikkuvuus EU-alueella on johtanut siihen, että tuomioistuimissa käytetään yhä useampia kieliä. Siksi myös tulkkauspalveluille on taattava riittävät resurssit. Tähän Suomi on sitoutunut myös kansainvälisten sopimusten puitteissa. Yksi lakimiespäivän teemoista on lakimies johtajana.
Myös hallitusohjelma muistuttaa oikeudenkäytön tehostamisesta kehittämällä johtamista sekä uudistamalla työ- ja menettelytapoja prosessin eri vaiheissa. Tarvitsemme siis jatkossakin työhönsä sitoutuneita ja uudistushenkisiä johtajia, ja myös samanhenkisiä alaisia.
Tärkeä perusta johtamiselle ja työn kehittämiselle on resurssien oikeudenmukainen kohdentaminen. Tätä edellyttää jo vastuu työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Resurssien oikeudenmukaiseksi kohdentamiseksi on kehitetty mittareita eri asioiden vaatiman työmäärän arvioimiseksi. Toinen keino työn rationalisoimiseksi on tietotekniikan kehittäminen.
Osa oikeusturvan laadun parantamista on tuomareiden koulutuksen ja tuomioistuinharjoittelun kehittäminen. Tuomioistuinharjoittelua koskevat uudet säännökset tulevat voimaan huomenna, 1.10.2011. Osa tuomioistuinharjoittelijoista voi vastaisuudessa suorittaa vuoden kestävästä harjoittelustaan kuusi kuukautta hovi- tai hallinto-oikeudessa.
Lasten asema oikeudenkäytössä on herättänyt paljon keskustelua. Parhaillaan neljässä käräjäoikeudessa on meneillään kaksivuotinen kokeilu, jossa tuomarin apuna huoltoriitojen sovittelussa on lapsipsykologi tai kokenut sosiaalityöntekijä. Tähänastiset kokemukset antavat aiheen uskoa, että sovittelulla on saavutettavissa todellisia tuloksia. Toivonkin, että tämä kokeilu voidaan lähivuosina laajentaa koko maahan.
Tillbaka/takaisin
Tuomioistuimet ovat monenlaisten muutosten kohteena. Yksi suuri muutos on myös se, että korkeimman hallinto-oikeuden pitkäaikainen presidentti Pekka Hallberg on jättämässä tehtävänsä ensi vuoden maaliskuun alusta. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää presidentti Pekka Hallbergia pitkästä ja erittäin ansiokkaasta työstä hallintolainkäytön hyväksi.
Hyvät lakimiehet, tällä hallituskaudella on paljon tehtävää. Monet mainitsemani tavoitteet ovat olleet esillä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Korkeimmat mäet joudutaan aina kulkemaan lyhyin askelin. Määrätietoinen ponnistelu ja yhteistyö tuottaa kuitenkin tulosta, kun se suunnataan oikeisiin asioihin. On tärkeää tehdä asiat oikein, mutta vieläkin tärkeämpää on tehdä oikeat asiat. Hallitusohjelmassa on hyvät suuntaviivat. Työmme voi alkaa. Antoisaa Lakimiespäivää teille kaikille!