– Sekä maantieteellinen että kulttuurinen yhteenkuuluvuus on suurempi etelän suuntaan kuin pohjoiseen. Lisäksi pohjoisesta yhteistyöalueesta tulisi kohtuuttoman suuri, mikäli Keski-Pohjanmaa suuntautuu pohjoiseen. Väliraportissa todetaan, että liikenneyhteydet, kielisuhteet, asukasmäärä sekä yritykset, erityisolosuhteet ja yhteispiirteet on huomioitava aluejakoa tehtäessä. Myös tämä viittaa siihen, että Keski-Pohjanmaan olisi suuntauduttava etelään - en ole varma siitä, että Kokkolan suomenruotsalaiset saavat palvelua omalla äidinkielellään Oulussa, Wideroos toteaa.
– On käyty keskusteluja siitä, miten Rkp näkee kysymyksen siitä, mihin maakuntaan Kokkolan tulisi kuulua. Ruotsalainen kansanpuolue ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä eivät halua pirstoa Keski-Pohjanmaata, toteaa kansanedustaja Anna-Maja Henriksson.
– Mutta jos Kokkola katsoo itsensä pakotetuksi valita maakunta, meillä ei ole mitään sitä vastaan, että Kokkola liittyy Pohjanmaan liittoon. Jo 1990-luvulla Rkp vastusti silloisen Vaasan läänin pirstomista useampiin eri aluesuunnitteluliittoon, joista myöhemmin tuli nykyiset maakuntaliitot.
– Jutta Urpilainen totesi eilen, että hänen mielestään Kokkolan ja Pietarsaaren tulisi kuulua samaan yhteistyöalueeseen. Valitettavasti hänen kannanotostaan ei selviä, kannattaako hän yhteistyöaluetta, joka käsittää Keski-Pohjanmaan liiton ja koko Pohjanmaan liiton vai haluaako hän yhteistyötä ainoastaan Pietarsaaren seudun kanssa. Pohjanmaan liiton pirstominen ei tule kysymykseen, Henriksson toteaa.