Yhdenvertaisuusseminaari 5.2.2015

05.02.2015 klo 12:38
Uusi ja laaja-alaisempi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan kuluvan vuoden alusta. Lain taustalla on pitkä ja laajapohjainen valmisteluprosessi, joka kesti kaiken kaikkiaan seitsemän vuotta. Olenkin siksi erittäin tyytyväinen, että meillä on uusi yhdenvertaisuuslaki. Uskon uuden lain antavan aiempaa paremmat välineet yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Hyvät kuulijat,

Uusi ja laaja-alaisempi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan kuluvan vuoden alusta. Lain taustalla on pitkä ja laajapohjainen valmisteluprosessi, joka kesti kaiken kaikkiaan seitsemän vuotta. Olenkin siksi erittäin tyytyväinen, että meillä on uusi yhdenvertaisuuslaki. Uskon uuden lain antavan aiempaa paremmat välineet yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Tervetuloa lämpimästi tähän uuden yhdenvertaisuuslain lanseerausseminaariin! On hienoa havaita, että aihe on kiinnostanut näin monia. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet tällä kertaa mukaan, mutta jatkamme laista tiedottamista muissa yhteyksissä.

On arvokasta että meillä on tänään mahdollisuus kuulla erilaisia näkökulmia yhdenvertaisuuteen. Haluan kiittää Ruotsin syrjintävaltuutettua siitä, että hän on valmis kertomaan Ruotsin kokemuksista syrjintälainsäädännön soveltamisesta. Kuulemme seminaarissa myös eri syrjintäperusteita edustavien ryhmien sekä lakia soveltavien ja valvovien tahojen näkemyksiä. Kiitokset Ihmisoikeuskeskukselle yhteistyöstä seminaarin järjestämisessä.   

Hyvät kuulijat,

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Syrjimättömän kohtelun periaate on ihmisoikeusajattelun ytimessä. Uusi yhdenvertaisuuslaki parantaa syrjintää kokeneen oikeussuojaa merkittävästi. Kun aiemmin laki kattoi syrjinnän työelämän ulkopuolella vain etnisen alkuperän perusteella, kohtelee uusi laki kaikkia syrjintäperusteita samanarvoisesti. Uuden lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella kielletään tasa-arvolaissa.

Uuden lain myötä perustetun yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajentui kattamaan kaikki yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäperusteet. Oikeusministeriön yhteydessä sijaitseva yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi käsitellä syrjintää tai edistämisvelvollisuuden laiminlyömistä koskevia asioita. Näin siis esimerkiksi vammaisuuden, kielen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi palvelujen tuotannossa syrjityksi tulleella on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet saada alhaisen kynnyksen suojaa - ilman oikeudenkäyntiin liittyvää merkittävääkin kuluriskiä.

Diskrimineringslagen syftar inte enbart till att förbjuda diskriminering, utan den förpliktar också till att främja likabehandling inom olika livsområden. Enligt grundlagen ska det allmänna se till att de grundläggande fri- och rättigheterna och de mänskliga rättigheterna tillgodoses. Enligt diskrimineringslagen ska myndigheterna bedöma hur likabehandling uppnås i deras verksamhet och på basis av bedömningen vidta åtgärder för att främja likabehandling. Skyldigheten att främja likabehandling gäller för sin del även anordnare av utbildning och arbetsgivare.

(Yhdenvertaisuuslaki ei vain kiellä syrjintää, vaan tekee yhdenvertaisuuden edistämisestä eri elämänaloja koskevan velvoitteen. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tältä pohjalta toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  Myös koulutuksen järjestäjät ja työnantajat ovat velvollisia edistämään yhdenvertaisuutta omalta osaltaan.)

Främjandet av likabehandling handlar inte bara om skyldigheter, utan också om möjligheter. Hur bra lagens mål uppnås är starkt beroende av hur skyldigheterna att främja likabehandling realiseras i praktiken och hur de utnyttjas som verktyg i den dagliga verksamheten.

(Yhdenvertaisuuden edistäminen ei merkitse vain velvoitteita, vaan myös mahdollisuuksia. Lain tavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon siitä, miten edistämisvelvoitteet muuttuvat käytännön toiminnaksi ja arjen työkaluiksi.)

En god likabehandlingsplan ska vara konkret och lätt att tillägna sig, och den ska fokusera på de punkter som aktören i fråga har identifierat som väsentliga. En god plan ska dessutom förnyas i takt med nya behov och erfarenheter. Det är ytterst viktigt att de olika befolkningsgrupperna som lagen gäller hörs vid beredningen av planerna. Justitieministeriet stöder likabehandslingsplanering genom att ordna utbildningar och publicera stödmaterial för planeringsprocessen.

 

(Hyvä yhdenvertaisuussuunnitelma on konkreettinen ja helposti sisäistettävissä, ja se keskittyy kunkin toimijan identifioimiin olennaisiin asioihin. Se myös uusiutuu tarpeiden ja kokemusten myötä. Lain kattamien eri väestöryhmien näkemysten kuuleminen suunnitelmia laadittaessa on ensiarvoisen tärkeää. Oikeusministeriö tukee yhdenvertaisuussuunnittelua järjestämällä koulutusta ja julkaisemalla materiaalia suunnitteluprosessin avuksi.)

 

Målen med diskrimineringslagen kan inte förverkligas om de instanser som lagens skyldigheter gäller och de som upplever sig som diskriminerade inte är medvetna om dem. Kommunikation och utbildning står således i en nyckelposition. Justitieministeriet gör sin del, men hoppas också att föreningar och andra instanser inom de olika branscherna sprider information och ordnar utbildning för sina referensgrupper. 

(Yhdenvertaisuuslain tavoitteet eivät voi toteutua, jos laissa velvoitetut ja syrjinnän uhriksi itsensä kokevat eivät niistä tiedä. Tiedotus ja koulutus ovat siten avainasemassa. Oikeusministeriö tekee osansa, mutta toivoo, että myös eri alojen järjestöt ja muut tahot järjestävät tiedotusta ja koulutusta omille viiteryhmilleen.)

 

Suomen perus- ja ihmisoikeusrakenteet ovat kuluvalla vaalikaudella muuttuneet varsin merkittävästi. Uuden ihmisoikeuskeskuksen perustaminen oli keskeistä, mutta myös valtioneuvoston uudet perus- ja ihmisoikeusrakenteet sekä hyväksytyt ihmisoikeuslinjaukset antavat puitteet yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen.  Eduskunnan käsiteltävänä oleva ihmisoikeusselonteko sekä esitetty ILOn alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan yleissopimuksen nro 169 ratifiointi tukisivat myös osaltaan yhdenvertaisuuden toteutumista.

Oikeusministeriön osalta aiemmin sisäministeriössä sijainneen yhdenvertaisuustiimin sekä Etnisten suhteiden neuvottelukunnan siirtyminen vuoden alussa oikeusministeriöön lisäsi merkittävästi ministeriön asiantuntemusta yhdenvertaisuusasioissa. Oikeusministeriö sitoutuu viemään yhdenvertaisuusasioita käytäntöön omalla hallinnonalallaan.   

Hyvät seminaarin osanottajat,

Yhteistyö eri toimijoiden kesken tulee olemaan avainasemassa. Viranomaiset, työnantajat, järjestöt – kaikkien panosta tarvitaan. Toivon, että yhdenvertaisuustalkoisiin osallistuu mahdollisimman laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta. Olennaista on antaa ääni syrjinnän kohteeksi joutuville, ja uskon, että uusi laki antaa tähän toimivat välineet. 

Toivotan kaikille antoisaa seminaaria. Yhdenvertaisuustyö jatkuu!

Kiitos.