Nyt olen vihainen. Todella vihainen ja samalla pettynyt. Miksikö? Koska hallitus on osoittanut aikovansa sulkea sairaaloita ja keskittää päivystystoimintaa tavalla, joka on täysin piittaamaton Pohjanmaasta ja sen ruotsinkielisen väestön tarpeista.
Minulla on kauan ollut tunne, että kaikki ei ole nyt kohdallaan. Torstaina tämä tunne sai vahvistuksen. Hallitus julkisti silloin lakiehdotuksen, jonka mukaan meillä on tulevaisuudessa vain 12 sairaalaa, joilla on ns. täysi päivystys. Vaasan keskussairaala ei ole yksi näistä. Ei myöskään Kokkola. Päätös oli Kokkolan osalta odotettavissa ja toimintaa voidaankin jatkaa lähes nykyiseen tapaan. Sen sijaan Vaasan keskussairaalaa koskeva päätös on valitettava. Vaasan keskussairaala toki jatkaa ympärivuorokautista päivystystoimintaansa mutta ei niin laajassa mittakaavassa kuin ne 12 sairaalaa, joilla tulee olemaan täysi päivystys. Sen sijaan täysin suomenkielinen Seinäjoki saa tämän päivystyksen. Sipilän hallitus on ilmeisesti ajatellut, että Seinäjoelle tulee muuttamaan suuri määrä ruotsinkielistä hoitohenkilökuntaa. Uskokoon ken haluaa.
Keskustan suuri into keskittää palveluita iskee yhtä lailla myös pienempiin sairaaloihin. Vaikka hallitus puhuu kauniin sanankääntein yhdenvertaisesta hoidosta ja korkeasta osaamisesta, heikentävät nämä linjaukset paikallistason päivystystoimintaa ja kansalaisten oikeuksia. Lääkintöneuvos Timo Keistinen, joka on lakiehdotuksen pääarkkitehti, on sanonut, että aluesairaaloilla ei enää tule olemaan leikkauksia eikä myöskään ympärivuorokautista yleispäivystystä. Samalla kuitenkin tiedämme, että onnistunut hoito on usein kiinni laadukkaan hoidon nopeasta saatavuudesta. Sipilän, Stubbin ja Soinin sekä ministeri Rehulan kuningasidea tuntuu olevan, että nyt saadaan säästöjä, kun keskitetään voimakkaasti ja vähennetään perusterveydenhuollon päivystystä. Ihmettelen vain minne potilasnäkökulma unohtui.
On kiistatonta, että hallitus on täysin välinpitämätön kielellisten vaikutusten arvioinnista. Tämän viikon aikana olen neljästi esittänyt pääministerille ja ministeri Rehulalle kysymyksen onko uudistuksen vaikutuksista tehty kielellisten vaikutusten arviointi. Mitään vastausta, myönteistä ja kielteistä, en ole saanut. Sen sijaan olen saanut erikoisen vastaväitteen, että alueiden tulee nyt itse lähiaikoina antaa ehdotus siitä, miten ne voisivat tulevaisuudessa toimia. Anteeksi vain mutta puhumme nyt hallituksen ehdotuksesta olla antamatta Vaasan keskussairaalalle täyden päivystyksen statusta ja hallituksen ehdotuksesta ajaa alas aluesairaalat. Hallituksella on myös tosiasiallisesti vastuu valmistelusta, johon sisältyy kielellisten vaikutusten arviointi ja siitä saatujen tulosten huomioiminen päätöksissä.
Useimmat meistä muistavat väännön, joka käytiin vuonna 2009 liittyen Kokkolan linkittämisestä Vaasaan tai Ouluun silloisessa aluehallintouudistuksessa. Se oli taisto, jonka me lopulta voitimme sinnikkään ja laaja-alaisen työn tuloksena. Tuolloin perustuslakivaliokunta vahvisti, että jos käsillä on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja niin perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet.
Nyt olemme tilanteessa, joka muistuttaa paljon vuoden 2009 tilannetta. Tällä kertaa keskiössä on yksilön oikeus hoitoon omalla äidinkiellään, ruotsiksi tai suomeksi. Kuka todella uskoo, että tämä oikeus turvataan paremmin Seinäjoella kuin Vaasassa? Haluaako hallitus taas tietoisesti ottaa laiskanläksy perustuslakivaliokunnalta?
Myös muita keskeisiä argumentteja tulee ottaa huomioon. Pohjanmaa on menestyvä maakunta moneen muuhun verrattuna erityisesti elinkeinoelämän ja viennin osalta. Maan hallituksella pitäisi olla aito intressi tukea menestyviä maakuntia tässä maassa, jotta ne voivat jatkaa lisäarvon tuottamista. Vaikka Vaasalla on kaksi edustajaa hallituspuolueissa, sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta. Työ kuitenkin jatkuu Vaasan keskussairaalan puolesta laajalla rintamalla.