Hallitus on asettanut tavoitteekseen luoda 110 000 uutta työpaikkaa. Näin kunnianhimoinen tavoite tulee vaatimaan todellisia uudistuksia. Työllisyyttä ei nimittäin nosteta hienosäädöllä tai uusia työryhmiä perustamalla.
RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puolelta olemme esittäneet 10 konkreettista toimenpidettä, jotka loisivat uusia työpaikkoja, parantaisivat työmarkkinoiden tasa-arvoisuutta ja poistaisivat työn vastaanottamisen turhia esteitä. Muun muassa haluamme uudistaa kotihoidon tukea ja vanhempainvapaiden järjestelmää. On huolestuttavaa, että Suomessa on suhteessa vähemmän naisia työmarkkinoilla kuin muissa Pohjoismaissa. Naisten ja miesten välisten palkka- ja eläke-erojen vähentäminen vaatii vanhempainvapaiden kokonaisuudistuksen. Perheiden tulee luonnollisesti saada itse valita, mutta järjestelmien tulee olla sellaiset, että ne eivät muodosta kannustinloukkuja.
Hallitus on myös sivuuttanut toisen keskeisen ja tärkeän osan työelämää, nimittäin työhyvinvoinnin. Yhteiskunta menettää vuosittain noin 25 miljardia euroa työttömyyseläkkeiden, sairauspoissaolojen ja työtapaturmien johdosta. Tämä johtuu luonnollisesti osittain kroonisista sairauksista ja tapaturmista. Mutta on kuitenkin selvää, että suurempi panostaminen työterveyteen ja kuntoutukseen säästäisi yhteiskunnan varoja sekä lisäisi tuottavuutta, samalla kuin se parantaisi yksilöiden elämänlaatua. On elintärkeää, että alamme tosissamme panostaa työterveyteen. Ei vähintään siksi, että hallitus haluaa pidentää työuria. Jos aiomme jaksaa työskennellä kauemmin, on meidän myös voitava paremmin.
Toinen eduskuntatyötä hallitseva kysymys tulee olemaan sote- ja maakuntauudistus. Viime viikolla hallitus lähetti lausuntokierrokselle mittavan sote-uudistukseen liittyvän lakipaketin. Olin odottanut saavani lakipaketista lukea selkeät perustelut kaikille hallituksen kaavailemille leikkauksille ja alasajoille. Pettymyksekseni sain huomata, että monet hallituksen taustoituksista on tehty varta vasten hallituksen suunnitelmiin sopiviksi, eivätkä siis kuvaa objektiivisesti kustannustehokkaimpia tai tarkoituksenmukaisimpia vaihtoehtoja.
Uudistus on käsittämättömän laaja ja se koskettaa käytännössä kaikkia suomalaisia. Siksi meillä on oikeus vaatia kaikkien päätösten avointa ja rehellistä taustoitusta. Tämä on jälleen esimerkki siitä, kuinka uudistuksesta on tullut keskustavetoista valtapolitiikkaa, jossa tavoitteena ei enää ole paremman terveydenhuollon takaaminen kansalaisille, vaan keskustan vallan kasvattaminen maakunnissa. RKP ei muun muassa voi hyväksyä sitä, että hallitus ummistaa silmänsä niille erittäin painaville syille, jotka puhuvat sen puolesta, että Vaasassa tulisi myös jatkossa olla täyden ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala.
RKP tulee jatkossakin olemaan aktiivinen ja rakentava oppositiopuolue. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus, kyky huomioida kaikkien kansalaisten etu ja aito halu viedä Suomea eteenpäin ovat asioita mitä me haluamme tarjota.