– Ainakaan tämä ei ole merkki aktiivisemmasta EU-politiikasta johon pääministeri sanoo pyrkivänsä. Lisäpaikalla myös Ahvenanmaan edustus unionissa voitaisiin ratkaista. Miten se on edes mahdollista, että hallitus on sanonut ei kiitos lisäpaikalle, ihmettelee Henriksson. Hän osallistui keskiviikkona valtiopäivien avauskeskusteluun eduskunnassa.
Henrikssonin mielestä kiista perhevapaauudistuksesta asettaa hallituksen toimintakyvyn entistä kyseenalaisempaan valoon.
– Onko se todella niin, että hallituksella on varaa kaataa perhevapaauudistus, jota moni nuori perhe odottaa, ja samalla maakuntauudistuksen toteuttamiseen laitetaan kaikki arvovalta peliin? Nyt priorisoidaan väärin.
– Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvän palapelin tekoa ja joka vähentää naisten ja miesten välisiä palkka- ja eläke-eroja sekä parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia ja isien osallistumista perhe-elämään, sanoo Henriksson.
Lisätietoja: Anna-Maja Henriksson 050 512 2377
Alla Henrikssonin ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.
Valtiopäivien 2018 avauskeskustelu, 14.2.2018
Ryhmäpuheenvuoro Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies,
millaisia johtopäätöksiä voi tehdä, kun vaalikauden viimeiset valtiopäivät ovat käynnistyneet.
Suomella on takanaan sata vuotta itsenäistä hyvinvointivaltion rakentamista. Meillä on yksi maailman tervein, hyvinvoivin ja parhaiten koulutettu väestö. Meillä on vakaa poliittinen järjestelmä ja vakaat yhteiskunnalliset instituutiot.
Kaikki tämä on kilpailukyvyllemme tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on se, että olemme rakentaneet tämän yhdessä. Elämme nyt vuotta 2018, ja edessämme on aikamoisia haasteita, jotka ovat samalla mahdollisuuksia.
Väestömme vanhenee, mikä ei johdu ainoastaan siitä, että elämme pidempään vaan myös siitä, että meillä syntyy liian vähän lapsia. Tarvitsemme lisää ihmisiä ja ennen kaikkea myönteisen yhteiskunnallisen ilmaston, niin että ihmiset haluavat muuttaa tänne.
Meidän on panostettava päivähoitoon, kouluun ja vastustettava määrätietoisesti koulutuksen tasa-arvoa heikentävää kehitystä. Itse en olisi suorittanut ylioppilastutkintoa saatikka valmistunut lakimieheksi ilman maksutonta koulua ja koulutusta. RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nähdä Suomen tasa-arvoisena, jossa kaikille lapsille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet.
Mutta, arvoisa puhemies, Suomi on osa Pohjolaa ja pohjoismaisella mallilla on suuri potentiaali. Meidän pitäisi oppia toimimaan vieläkin enemmän yhdessä. Meidän ei pidä myöskään unohtaa, että yhteenlaskettuna Pohjola on maailman kahdenneksitoista suurin talous.
Kun tarkastelemme kehitystä omassa maassamme, tiedämme, että keinoäly on tulevaisuutta – sen tulee olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla.
Asun itse Pohjanmaan maakunnassa, joka on tarmokkuudestaan tunnettu. Tiedän, että salaisuus myönteisen yhteiskunnallisen kehityksen takana on aloitteellisuus, yhteenkuuluvuus ja yritteliäisyys. Kukaan ei sen sijaan halua holhoamista tai lisää byrokratiaa.
Annetaan sen vuoksi maakuntien päättää itse, miten ne haluavat kehittyä. Toistan: nyt kun maakuntamalli näyttää toteutuvan, pitäkää huoli siitä, että lainsäädäntö on niin laadukasta, että malli oikeasti vahvistaa itsehallintoa. Byrokraattiset rakenteet tappavat aloitteellisuuden – RKP uskoo, että ihmiset maakunnissa tietävät paremmin, mitä maakunnat tarvitsevat kuin ministeriöidemme kirjoituspöytien takana istuvat virkamiehet. Antakaamme maakuntien päättää terveydenhuollostaan, päivystyksistään ja siitä, missä mikin leikkaus tehdään! Vielä ehditte muuttaa ehdotustanne.
RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluavat puhtaan ympäristön ja Suomen, joka kantaa vastuunsa ilmastopolitiikasta. Meidän on uudistettava Suomea ja tarkasteltava koko potentiaaliamme. Meillä on Nobel-palkinnon saajat Holmström ja Ahtisaari. Myös Eurooppa-politiikassa meidän pitää olla pieni maa, jolla on suuria ajatuksia.
Tässä on syytä kysyä: pääseekö hallitus tähän? Se, että hallitus on päättänyt sanoa ei Suomen lisäpaikalle EU-parlamentissa Brexitin seurauksena vaikuttaa käsittämättömältä. Lisäpaikalla myös Ahvenanmaan edustus unionissa voitaisiin ratkaista.
Suomen tulisi tarkistaa myös turvapaikkapolitiikkaansa. Ihmisiä ei voida lähettää takaisin kuolemaan. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan EU-tasolla, ja tässä Suomen pitää toimia eikä painaa jarrua. Uuden sisäministeri Mykkäsen kiintiöpakolaisia koskeva avaus on vastuullinen ja looginen sekä kaiken tuen arvoinen.
Myös työelämää on uudistettava. Se tosiasia, että Suomen taloudessa menee paremmin ei vähennä meidän vastuutamme työmarkkinoiden rakenneongelmien ratkaisemisessa. Työnteon pitää olla aina kannattavaa. Kun otamme käyttöön uusia malleja, niihin tulee sisältyä riittävästi kannustavia elementtejä. Enemmän porkkanaa kuin keppiä.
Ja näin ystävänpäivänä: Perheet ansaitsevat uudistuksensa – lapset ansaitsevat vanhempainvapaat. Viime perjantai näyttäytyi avoimena sotana hallituksessa sen jälkeen, kun perheministeri Saarikko oli ilmoittanut, että perhevapaauudistus pannaan jäihin.
Tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvän palapelin tekoa ja joka vähentää naisten ja miesten välisiä palkka- ja eläke-eroja sekä parantaa naisten työllistymismahdollisuuksia ja isien osallistumista perhe-elämään.
Tätä uudistusta on priorisoitava nyt ja siitä saa syntyä kustannuksia.
Jos haluamme olla paras maa, jossa syntyä, kasvaa, elää ja kuolla – silloin politiikkamme on tuettava sitä. Ja tätähän me haluamme.
Voimme tehdä sen johtopäätöksen, että kurssimuutosta tarvitaan monilla alueilla. Miten hallitus käyttää viimeisen vuotensa. Suomen kansa ansaitsee parempaa kuin hallituksen, jota leimaa repivät riidat, joissa suomalaisten paras jää sivuseikaksi.