− Paljon asioita on vielä tekemättä Itämeren alueella vedenlaadun parantamiseksi Suomen, Venäjän ja muiden Itämeren rantavaltioiden välisinä yhteistyöprojekteina, Anna-Maja Henriksson sanoo.
Henriksson nostaa esille entisen kansanedustajan Christina Gestrinin tuoreen raportin, jonka Gestrin on laatinut Pohjoismaiden neuvostolle Itämeren alueen ympäristöyhteistyöstä. Raportissa todetaan, että ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa kärsii EU-maiden pakotteista, jotka otettiin käyttöön Venäjän Krimin niemimaan valtauksen jälkeen vuonna 2014. Vanhat ympäristöprojektit saatiin viedä loppuun, mutta uusia ei aloitettu. Nyt nämä vanhat projektit ovat päättymässä tai valmistumassa.
− Ongelmana on siinä, että ympäristö kärsii pakotteiden takia tavalla, jota ei voitu ennustaa, Henriksson sanoo.
Hän toteaa, että reilut 90 miljoona ihmistä asuu Itämeren ympärillä. Se on yksi maailman saastuneimmista meristä, vaikkakin sen tila onkin parantunut.
− Pitäisi löytää tie eteenpäin, jotta ympäristöyhteistyö voisi jatkua pakotteista huolimatta. Paljon on tehty. Nykyisin yli 98 prosenttia Pietarin jätevedestä puhdistetaan tehtyjen yhteistyöprojektien ansiosta.
Jäteveden päästöjen lisäksi muovijätteistä on tullut suuri ongelma.
− Kalojen kuuluisi syödä planktonia – eikä muovia, Henriksson sanoo.
On yhteinen etumme, ettei ympäristöasioita lakaista maton alle.
− Gestrinin raportti toimii tärkeänä keskustelun herättäjänä, Henriksson sanoo.