Kuntapuolue keskusta ajaa sote-uudistusta joka vie kunnilta valtaa. Kokoomus ajaa samaa uudistusta saadakseen mahdollisimman laajan valinnanvapauden ja vaarana on, että se tekee vielä suuremman loven julkiseen talouteemme. Äänestys eduskunnassa odotetaan siirtyvän syksyyn ja kukaan ei vielä tiedä miten siinä käy.
Mutta myös muualla maailmassa todellisuutta voi olla vaikea ymmärtää.
Maailman vakautta ylläpidetään päätöksin ja sopimuksin jotka velvoittavat maita. Tässä voidaan mainita Pariisin ilmastosopimus sekä sopimus Iranin ydinaseohjelman lopettamisesta. Molemmissa tapauksissa Yhdysvallat ovat presidentti Trumpin johdolla nyt ikävällä tavalla valinneet oman tiensä. Yhdysvallat on sitten toisen maailmansodan lopun, vaihtelevalla menestyksellä, ollut demokraattisen maailmanjärjestyksen puolustaja joka on antanut pohjan kasvavalle vakaudelle jossa yhä useampi maa on saavuttanut enemmän vapautta ja myönteisen taloudellisen kehityksen. Pyrkimyksenä on ollut olla koko maailman omatunto.
Nyt mikään ei enää vaikuta pitävän paikkaansa. Presidentti Trumpin käytös Kanadan G7:n kokouksen aikana ja jälkeen viime viikolla puhuu selkeää kieltä. On huomionarvoista, että Yhdysvaltain presidentin mielestä Putinin mukana oleminen G7-verkostossa on tärkeämpää, kun hyvien suhteiden ylläpitäminen länsimaisiin ystäviin. Olette varmaan nähneet kuvan jossa liittokansleri Angela Merkel muiden maailmanjohtajien ympäröimänä katsoo vakavalla ilmeellä istuvaa Trumpia. Kuva sanoo joskus enemmän kuin tuhat sanaa.
Samaan aikaan on ilmiselvää, että Venäjä toimillaan haluaa aiheuttaa säröjä länsimaiden suhteisiin. Venäjä ei ollut mukana Kanadan kokouksessa, mutta voi siitä huolimatta vaikuttaa Trumpin kautta asioihin epäsuorasti. Yhdysvaltojen yksipuoliset toimet jossa irtaudutaan kansainvälisistä sopimuksista ovat vaarallisia esimerkkejä siitä, miten länsimaiden yhtenäisyys haurastuu.
Huippukokousta presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong Unin välillä on myös kommentoitava. Pohjois-Korea ei varsinaisesti ole näyttänyt tarjoavan minkäänlaisia myönnytyksiä, mutta kokous antoi Pohjois-Korean hallitusjärjestelmälle legitimiteettiä. Voi tietysti todeta, että on hyvä että keskusteluyhteys yhteen maailman julmimpaan valtioon on avattu. Vaikuttaa myös siltä, että aseellisen konfliktin riski Korean niemimaalla on pienentynyt lyhyellä aikavälillä. Ja hyvä niin. Meidän on kuitenkin muistettava, että aiemminkin on yritetty päästä tuloksiin, mutta toiveista huolimatta Pohjois-Korea on jatkanut ydinaseiden kehittelyä ja ihmiset Pohjois-Koreassa kärsivät vieläkin nälästä ja sorrosta.
Tällä viikolla IMF:n johtaja Christine Lagarde varoitti mittavasta kauppasodasta, joka horjuttaisi maailmantaloutta. Tämä koettelisi muun muassa Kanadaa, Saksaa ja myös Yhdysvaltoja. Protektionismi ei vie maailmaa eteenpäin. Tarvitsemme vapaakauppaa ja yhteisiä sääntöjä. Tällä hetkellä tarvitaan kaikkia maailman rakentavia voimia, myös Euroopassa. Suomen on tässä työssä pidettävä lippu korkealla yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa!