Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) Kokkolasta, Anna-Maja Henriksson (rkp) Pietarsaaresta ja Hanna Halmeenpää (vihr) Kalajoelta kutsuvat kuntalaisia tekemään aloitteita, jotta valtuustot asettaisivat hiilineutraalin tulevaisuuden tavoitteekseen. "Hiilipäästöjen ja hiilinielujen tasapainoon on pyrittävä."
- On tärkeää, että me naiskansanedustajat voimme yhdistää voimamme näin tärkeässä tulevaisuuskysymyksessä. Halusimme tehdä tämän haasteen sekä poliitikkoina että äiteinä, koska huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista koskee erityisesti lapsiamme. Kutsumme kaikkia sukupolvia yhteiseen toimintaan - olivat he sitten ilmastonuoria, ilmastovanhempia tai ilmastoisovanhempia, he toteavat.
"Hiilineutraaliksi yhteistyöllä - ja alueen elinvoimaa vahvistaen"
Urpilainen, Henriksson ja Halmeenpää haastavat Pariisin ilmastosopimuksen hengessä maakuntaa ja koko seudun kuntia tavoittelemaan yhdessä ja yhteistyössä hiilineutraalia Keski-Pohjanmaata vuoteen 2030 mennessä ja laatimaan tiekartan vähintään 80 prosentin päästövähennyksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
- Päämäärään pyritään innovatiivisella kuntien, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteistyöllä. Tavoitteena on kestävä elinvoimaisuus, jossa huomioidaan ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Keinoja ovat uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiatehokkuus, kiertotalouden edistäminen, puhtaan teknologian kehittäminen ja avoin yhteistyö, he toteavat haasteessaan.
Aloitteelle sytyke Sitran ilmastoprofiileista ja "Hinku-kartan aukosta"
Naisten edistykselliseen yhteistyöhön uskomisen lisäksi kolmikkoa yhdistää se, että heidän puolueensa olivat vuonna 2011 sopimassa Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjausta Suomen ensimmäisestä ilmastolaista, jonka eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2016.
- Me kaikki kannamme vastuuta siitä, mitä voisimme tehdä laajemman ilmastovastuun herättelemiseksi. Havahduimme uudella tavalla, kun näimme hiilineutraaliuteen sitoutuneiden kuntien (ns. Hinku-kunnat) kartan, jossa Porin ja Raahen välillä oli valtava aukko. Myös Sitran syksyllä julkaisemassa kaupunkien ilmastoprofiilien vertailusta alueemme kaupungeille tuli toimintaan herätteleviä tuloksia, naiset kertovat aloitteen taustasta.
Kutsu kuntalaisaloitteiden tekoon
Haaste koskee Kokkolan, Kalajoen ja Pietarsaaren kaupunkeja sekä Keski-Pohjanmaan maakuntaa, mutta haaste on itseasiassa osoitettu kuntalaisille.
- Haluamme kutsua ihmisiä liikkeelle tekemään kuntalaisaloitteita kunnissaan. Kuntalaiset voisivat esittää, että valtuusto päättäisi lähteä ilmastotalkoisiin vähentämällä kasvihuonepäästöjä vähintään 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja asettamalla tavoitteekseen hiilineutraalin kaupungin vuoteen 2030 mennessä, Urpilainen, Henriksson ja Halmeenpää kutsuvat.
"Keski-Pohjanmaalle uusi ilmasto-ohjelma”
Naiskansanedustajien mielestä monet suomalaiset kunnat ovat jo edelläkävijöitä tehden vaikuttavaa strategiatyötä ja ilmastotoimia.
- Ilmastonmuutos on myös taloudellinen mahdollisuus: kunnissa energiatehokkuus, hajautettu energiantuotanto ja ympäristöteknologia tuovat säästöjä, työtä ja uutta yrittäjyyttä. Myös alueemme kunnilla on erinomaiset edellytykset tehdä isoja ilmastotekoja, he toteavat.
Ilmastotalkoot voitaisiin heidän mukaansa aloittaa laatimalla kunnalle oma energia- ja ilmasto-ohjelma ja esittämällä Keski-Pohjanmaan maakunnalle uutta ilmasto-ohjelmaa, kun nykyinen päättyy vuoteen 2020. Talkoille on nyt ajankohtainen sauma, arvioivat Urpilainen, Henriksson ja Halmeenpää.
Lisätietoja:
Deloitten selvitys kuntien ilmastotavoitteista ja -toimista