– Suomi on hoitanut koronakriisin erittäin hyvin ja on THL:n ylilääkärin mukaan Euroopan parhaimmistoa. Siitä maamme lääkärit, terveydenhoitajat ja sote-henkilöstö ansaitsevat äärettömän suuret kiitokset. Samalla on todettava, että kiireettömän hoidon jonot ovat kasvaneet suuriksi, ja että meidän on löydettävä ratkaisuja lyhentämään niitä, Henriksson sanoo.
Koronan takia monet ihmiset ovat joutuneet elämään sen kanssa, että esimerkiksi suunniteltu silmäleikkaus tai lonkkaleikkaus on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. On syntynyt niin kutsuttu ”hoitovelka”, jossa kuuden kuukauden hoitotakuu ei täyty.
– Katselen tätä kehitystä kasvavan huolen vallassa, ja siksi haluan ennakkoluulottomasti etsiä ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat saada leikkauksensa hoidettua. Julkisen hoidon painetta helpottaaksemme olisi järkevää myös käyttää yksityisiä palveluntarjoajia jonojen lyhentämiseksi nopeasti. Palvelusetelin avulla potilas voisi valita itselleen parhaan ratkaisun, Henriksson sanoo.
Henrikssonin mukaan palveluseteleiden laajempaa käyttöä tulisi edistää myös hallituksen sote-uudistuksen yhteydessä. Hän huomauttaa, että hoitotakuu ei nykytilassa toteudu ilman yksityisen sektorin apua.
– Julkisella sektorilla on myös tulevaisuudessa päävastuu suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta. Samalla yksityisellä ja myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli, jotta suomalaisten yhdenvertainen hoitoon ja hoivaan pääsy voidaan turvata. Kaikki terveydenhuollon toimijoita tarvitaan varmistamaan, että jokainen suomalainen saa nopeasti hoitoa, Henriksson sanoo.
Henriksson peräänkuuluttaa hallitusohjelmassa sovitun palvelusetelilain uudistuksen ripeää valmistelua. Uudistuksen lähtökohta tulee Henrikssonin mukaan olla laajempi palvelusetelien käyttö tulevaisuudessa.
– Nykylainsäädäntö mahdollistaa palvelusetelit laajasti jo nyt, mutta niiden antaminen on tähän asti ollut vaatimatonta. Hallituksen sote-uudistus antaa oivan mahdollisuuden lisätä palvelusetelien käyttöä, Henriksson sanoo.