– Saamelaiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja luonnon ehdoilla. Se tarkoittaa samalla elämää kestävällä ja ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Heidän kulttuurinsa ja perinteiset elinkeinonsa, etenkin kalastus ja poronhoito, ovat kuitenkin uhattuna ilmaston muuttuessa. Siksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on aivan keskeistä huomioida saamelaiset ja heidän mahdollisuutensa ylläpitää ja kehittää elämäntapaansa ja kulttuuriaan, Henriksson sanoo.
– Olisi myös syytä perustaa saamelainen ilmastopaneeli, jotta alkuperäiskansan näkemykset ja osaaminen voidaan huomioida paremmin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Saamelaisten kannalta ilmastonmuutoksessa on myös kyse ihmisoikeuksista ja saamelaisten kannalta oikea-aikaisista valtiollisista toimista kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan
– Saamelaisten perustuslailliset oikeudet ylläpitää omaa kieltä ja kulttuuria, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan myös kansainvälisissä sopimuksissa, toteutuvat välillä huonosti esimerkiksi kuntien taholta. Maankäytölliset ratkaisut voivat heikentää poronhoidon kannattavuutta, sillä laidunalueet pienenevät muun maankäytön myötä. Myös maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa on panostettava vuorovaikutukseen ja huomioitava saamelaiset, Henriksson sanoo.