– Koronakriisi on ollut raskas kaikille, mutta nyt näkyy valoa tunnelissa. Jokainen suomalainen on tämän ansainnut. Nyt talouskasvu vauhdittuu, useammat saavat töitä ja olemme lähempänä 75 prosentin työllisyysastetta. Ja jatkamme kohti 80 prosentin työllisyysastetta, oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.
– Hallituksen budjettiesityksessä on vahva tulevaisuudenusko. Tämän kokonaisuuden avulla meillä on kaikki mahdollisuudet uudistaa Suomea, samalla kun tavoittelemme hiilineutraalia Suomea vuonna 2035, Henriksson jatkaa.
Budjettiehdotuksessa tehdään merkittävä panostus investointeihin ja kasvuun suuntaamalla ensi vuonna 1,2 miljardia euroa Suomen kestävän kasvun ja elpymisen ohjelman toimenpiteisiin. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja, lisätä tuottavuutta ja kasvua, nostaa työllisyyttä, nopeuttaa hoidon saatavuutta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Suurimmat panostukset kohdistuvat investointeihin infrastruktuuriin, uuteen energiateknologiaan, hiilidioksiidin sitomiseen ja teollisuuden sähköistämiseen. Merkittäviä panostuksia tehdään myös digitalisointiin ja tietotekniikkaan, pohjoismaiseen työllisyysmalliin ja hoitojonojen lyhentämiseen.
– Tämä panostus pitää nähdä mahdollisuutena uudistaa Suomea. Olen vakuuttunut siitä, että panostukset juuri näihin alueisiin auttavat Suomea nousemaan jaloilleen koronapandemian jälkeen. Vihreä siirtymä ja digitalisointi ovat oleellinen osa näitä kokonaisuuksia, Henriksson sanoo.
Kotitalousvähennystä korotetaan
Budjettiehdotuksessa, jonka koko on 64,7 miljardia euroa, on useita toimenpiteitä, joiden eteen Suomen ruotsalainen kansanpuolue on pitkää tehnyt työtä, muun muassa kotitalousvähennyksen korottaminen ja opiskelijoiden tulorajan korottaminen.
Budjettiehdotus sisältää kaksivuotisen kokeilun korotetusta kotitalousvähennyksestä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kotitalous- ja hoitotyöstä nostetaan 2 250 eurosta 3500 euroon. Omavastuu korotetaan 40 prosentista 60 prosenttiin.
– Olen erittäin tyytyväinen, että kotitalousvähennystä korotetaan. Tämän eteen sekä minä että RKP olemme pitkään tehneet työtä. Kotitalousvähennyksen korotus parantaa työllisyyttä ja edistää yrittäjyyttä. Tämän paketin myötä kaikki voittavat: yritykset, erityisesti naisvaltaiset alat, työntekijät ja kotitaloudet, Henriksson toteaa.
Kotitalousvähennys on myös selkeä toimenpide vihreän siirtymän edistämiseksi, sillä öljykattilaan vaihtavat voivat myös saada 3500 euron vähennyksen vuosina 2022-2027.
Hallitus päätti myös selvittää, miten kotitalousvähennystä voisi käyttää remontteihin jotka parantavat energiatehokkuutta ja tukee muun muassa kierrätystä.
Työvoiman saatavuus paranee
Hallitus on päättänyt toimista jotka vastaavat akuuttiin työvoimapulaan.
Yksi toimista nuorten työllisyyden parantamiseksi on opiskelijoiden tulorajojen korottaminen vuoden 2022 aikana, mikä parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta työtuloihin opintojen ohella.
– Työnteon tulisi aina olla kannattavaa. Siksi on äärimmäisen tervetullutta, että opiskelijoiden tulorajoja nyt korotetaan. RKP on jo pitkään ajanut tätä korotusta. Hallituksen päätös helpottaa opiskelijoiden arkea, mutta se vastaa myös monien alojen työvoimapulaan, Henriksson kommentoi.
Lisääntynyt ja joustava työperäinen maahanmuutto on myös pitkään ollut RKP:n tavoite. Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti vuonna 2022 ottaa käyttöön nopean kaistan työperäisen erityisasiantuntijoille, startup-yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen maahanmuuton lupamenettelyssä. Nopea kaista tarkoittaa sitä, että päätös oleskeluluvasta on saatava 14 päivän kuluessa. Sen lisäksi mahdollisuutta D-viisumiin laajennetaan hallituskauden aikana siten, että se käsittää myös tutkijoita ja opiskelijoita sekä heidän perheenjäseniään. Hallitus tekee myös panostuksia, jotta mahdollisuudet ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen turvataan ja laajennetaan.
Hallitus haluaa tehdä ikäihmisten palkkatyön kannattavammaksi. Hallitus on aiemmin tehnyt päätöksen nostaa työtulovähennystä. Sen lisäksi otetaan käyttöön kolmiportainen malli korotetulle vähennykselle yli 60-vuotiaille.
– On tärkeää, että jo eläkkeelle jääneille ikäihmisille on olemassa kannustimia vastaanottaa työtä, jotta voimme vastata työvoimapulaan. Tämä päätös on sellainen porkkana, Henriksson toteaa.
Hallitus on myös vahvistanut, että päätökset jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla on tehtävä viimeistään 15.2.2022.
Työllisyysnäkokulma näkyy monessa päätöksessä. Maatalouden osalta päätettiin muun muassa, että väliaikaisesta koronaan liittyvästä toimenpiteestä mahdollistaa työnteko heille, jotka saavat luopumiseläkettä, tulee pysyvää.
– Tämä on pieni, mutta tärkeä toimenpide jotta voidaan taata osaava työvoima maataloussektorilla, Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri sanoo.
Historiallinen ja kunnianhimoinen ilmastopaketti
Hallitus on päättänyt historiallisesta ja kunnianhimoisesta ilmastopaketista, joka turvaa hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Hallituksen toimet johtavat hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035 ja hiilinegatiiviisuuteen pian sen jälkeen.
– Olen iloinen, että olemme hallituksessa päässeet sopuun historiallisen isosta ilmastopaketista, jossa kaikki sektorit ovat mukana. Näiden päätöksen myötä hallitus tulee saavuttamaan omat, kansainvälisessä vertailussa hyvin kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Tämä on aivan välttämätöntä. Tarvitsemme uskottavia toimenpiteitä kaikilla tasoilla, niin paikallisesti, kansallisesti, EU-tasolla että globaalisti. Ilmastonmuutoksen hillitseminen koskee meitä kaikkia, riippumatta puolueesta. On kyse lastemme ja lastenlastemme tulevaisuudesta, Henriksson sanoo.
Kehysriiheen alkaessa julkisuudessa esitettiin ehdotuksia, jotka olisivat heikentäneet kotimaisen maatalouden edellytyksiä. Nyt sekä ilmasto että maatalous voittivat.
– Tärkeä osa budjettineuvotteluita on ollut uskottavan suunnitelman laatiminen, jotta hallituksen kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalisuudesta vuonna 2035 saavutetaan. Päätöksemme olemme tehneet tutkimuksen ja esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin esitysten pohjalta, sanoo ministeri Thomas Blomqvist.
– Tämä hallitus on päättänyt tehdä kannustavia toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjä sekä liikenteessä että maatalouden osalta. Liikenteessä sellaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi sähköautoihin liittyvän infrastruktuurien rakentaminen ja maatalouden saralla panostaminen biokaasuun ja päästöjä vähentävien viljelymuotoihin kannustaminen sanoo Blomqvist.
Inhimillinen pakolaispolitiikka
Pakolaiskiintiö vuodelle 2022 on budjettiesityksen mukaan 1050 henkilöä. Hallitus on kuitenkin valmis nostamaan kiintiötä Afganistanin tilanne huomioiden ja myöhemmin myös käymään läpi rahoituksen.
– Minulle on päivänselvää, että meidän pitää kantaa kansainvälinen vastuumme ja me RKP:ssä haluamme nostaa pakolaiskiintiötä tuntuvasti. Tilanne Afganistanissa on eskaloitunut ja siksi on motivoitua nostaa kiintiötä, Henriksson sanoo.
Oikeuslaitos ja poliisi
Oikeuslaitos ja poliisi saavat jonkun verran lisäresursseja. Poliisin määräraha on lisääntynyt tämän hallituskauden aikana ja budjettiesityksessä oleva määräraha vuodelle 2022 on korkeampi kuin aikaisempina vuosina. Resurssit kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys varmistetaan ja poliisin ihmiskauppaan keskittyvän tutkintaryhmän toiminta turvataan.
– Olen tyytyväinen siihen, että resurssit poliisille ja oikeudenhoidolle eivät vähene vaan vahvistuvat hieman. Poliisi ja oikeudenhoito ovat toimivan oikeusvaltion peruspilareita. Ihmisten täytyy voida luottaa siihen, että heidän asiansa käsitellään oikeudenmukaisesti ja viivytyksettä. Tämä on perusta ihmisten väliselle luottamukselle ja siihen, että hyvä suhde viranomaisiin ylläpidetään, Henriksson toteaa.
Tuomioistuinten oikeussalit siirtyvät digiaikaan
Oikeusministeriö saa määrärahoja muun muassa oikeussalien digitalisointiin.
– Tuomioistuimemme modernisoidaan niin, että salit saavat videotallennetekniikkaa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi todistusten nauhoittamisen käräjäoikeuksissa niin, että samaa todistusta voi käyttää, jos asian käsittely jatkuu hovioikeudessa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoo.
Tämän lisäksi osoitetaan resursseja toimintoon, jonka tehtävä on vahvistaa talousosaamista ja tämän kautta ehkäistä ylivelkaantumista.
Verotus vahvistaa valtiotaloutta
Hallituksen puoliväliriihessä keväällä päätettiin, että syksyn budjettineuvotteluissa sovitaan verokorotuksista, jotka vahvistavat julkista taloutta 100-150 miljoonalla eurolla. Hallitus ehdottaa nyt 100 miljoonan veronkorotuksia. Tähän sisältyy esimerkiksi tupakkavero ja kaivosvero.
– Verojen korottaminen ei ole koskaan helppoa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että onnistuimme neuvottelemaan veropaketin, jossa ei ole veronkorotuksia palkansaajille tai yrityksille. Tämä on keskeistä kilpailukykymme ja työllisyytemme turvaamiseksi. Me olemme myös onnistuneet torjumaan lähdeveron joka olisi iskenyt yksittäiseen suomalaiseen rahastosijoittajiin ja sopinut huonosti suomalaiseen verojärjestelmään, Henriksson sanoo.
Tutkimuksen rahoitus turvataan
Hallitus turvaa Suomen Akatemian myöntövaltuuden vuodelle 2022. Tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa.
– Tutkimus on tärkeää kehitykselle ja kasvulle. Siksi on hyvä, että pystyimme neuvotteluissa korjaamaan tutkimusbudjettia. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot luovat tulevaisuudenuskoa ja edistävät Suomen menestystä sanoo, Anna-Maja Henriksson.
Ensi vuoden talousarvioesityksessä on myös määrärahat uusille hävittäjälentokoneille, jotka korvaavat nykyiset hävittäjälentokoneet turvaten suorituskyky.
Lisätietoja budjettiriihen tuloksista löytyy Valtioneuvoston sivuilta: https://vnk.fi/-/hallituksen-talousarvioesitys-rakentaa-tulevaisuuden-kestavaa-kasvua