”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.” Näin totesivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin yhteislausunnossaan Suomen Nato-jäsenyydestä torstaina 12.5.2022. Tämä päivä tulee jäämään maamme historiaan. Kyseessä on historiallinen ilmoitus sekä tasavallan presidentiltä että pääministeriltä. Olen erittäin tyytyväinen heidän selkeään viestiinsä. Ulkopoliittisen valtiojohdon ilmoitus tasoittaa tietä maamme turvallisuuden vahvistamiselle ja päätökselle Nato-jäsenyydestä lähitulevaisuudessa.
Haluan tässä yhteydessä kiittää sekä presidentti Niinistöä että pääministeri Marinia heidän vahvasta johtajuudestaan tässä prosessissa. On erittäin tärkeää, että hallituksella on nyt yhteinen ja selkeä näkemys Suomen turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta.
Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne muuttui perustuvanlaatuisella tavalla 24.2, kun Venäjä brutaalisti hyökkäsi Ukrainaan. Putinin sota Ukrainassa on johtanut yhtenäisempään Ukrainaan kuin koskaan, yhtenäisempään EU:hun kuin vuosikymmeniin ja historialliseen muutokseen ihmisten asenteisiin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen sekä Suomessa että Ruotsissa. Erittäin selkeä enemmistö suomalaisista tukee nykyään Suomen Nato-jäsenyyttä.
Meillä on myös eduskunnassa ja kaikissa eduskuntaryhmissä ollut ennennäkemättömän avoin keskustelu siitä, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä.
RKP:n puoluekokous otti jo vuonna 2016 kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Myös oma näkemykseni on pitkään ollut selvä. Suomen on istuttava niissä pöydissä, joissa päätetään Suomen ja Euroopan turvallisuudesta. Ei vain tarkkailijana vaan täysivaltaisena jäsenenä, jolla on oikeus turvallisuustakuisiin 5 artiklan mukaisesti ja mahdollisuus vaikuttaa Naton tulevaan politiikkaan. Siksi Suomesta pitää tulla täysivaltainen Naton jäsen. Minulle ja RKP:lle on myös selvää, että paras ratkaisu olisi, että Suomi ja Ruotsi hakisivat rinnakkain jäsenyyttä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että juuri näin tulee käymään. Tämä olisi paras ratkaisu koko Itämeren alueen ja Pohjolan turvallisuustilanteen vahvistamisen kannalta.
Suomen kaltaisessa avoimessa ja vapaassa demokraattisessa oikeusvaltiossa meidän on tietenkin pystyttävä avoimesti keskustelemaan eri asioista eri näkökulmista. Tiedän esimerkiksi, että kysymys ydinaseista ja Naton tukikohdista askaruuttaa. Samoin kysymys siitä, millaisiin sotilaallisiin operaatioihin Suomi osallistuisi.
Totuus on kuitenkin se, että Nato-jäsenyys ei velvoita Suomea vastaanottamaan ydinaseita tai Nato-tukikohtia, jos emme itse siihen suostu. Naton sotilaallisiin operaatioihin Suomi on jo osallistunut aikaisemminkin. Myös jatkossakin tulisimme aina erikseen päättämään mahdollisesta osallistumisesta operaatioon. Yhtään varusmiestä ei tulla lähettämään rintamalle toiseen Nato-maahan mahdollisessa kriisitilanteessa. Ammattisotilaat osallistuisivat, jos näin päätettäisiin.
Lopuksi haluan vielä korostaa, että Suomen Nato-jäsenyys on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamista pitkällä aikavälillä. Me emme liittyisi Naton puolustusliittoon ollaksemme uhka kenellekään, vaan liittyisimme varmistaaksemme mahdollisimman hyvän suojan omalle maallemme ja omalle kansallemme pitkällä aikavälillä. Sotilaallinen hyökkäys maatamme kohtaan pitää olla niin epähoukutteleva ajatus, että kukaan ei sitä tekisi. Siksi Suomen on nyt aika hakea Naton jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja