Hallitus neuvotteli tänään vuoden 2022 toisesta lisätalousarvioesityksestä. Esitys sisältää määrärahalisäyksiä muun muassa oikeudenhoidon turvaamiseen, koronaviruspandemiasta johtuvien ruuhkien purkuun tuomioistuimissa, Syyttäjälaitoksessa ja Rikosseuraamuslaitoksessa sekä venäläisiin kohdistuneiden pakotetoimien hoitoon Ulosotossa.
Kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa epävakaammaksi ja monimutkaisemmaksi vakaus ja ennustettavuus ovat suomalaisen oikeusvaltion merkittävimmät vahvuudet. Oikeudenhoidon turvaamiseen esitetään 4 milj. euron lisämäärärahaa.
Venäjän sotatoimien johdosta venäläisiin kohdistetut pakotteet ovat lisänneet työmäärää Ulosottolaitoksessa, joka panee täytäntöön kansainvälisten pakotteiden mukaiset varojen jäädyttämiset. Tämän tyyppiset erityistäytäntöönpanot ovat poikkeuksellisen työllistäviä epäselvien omistussuhteiden, hankalien omaisuuslajien ja kansainvälisten yhteyksien takia. Ulosottolaitokselle esitetään tälle vuodelle noin 0,7 milj. euron lisämäärärahaa pakotteiden mukaiseen varojen jäädyttämiseen.
Lisäksi lapsiasiavaltuutetulle ehdotetaan 75 000 euron lisäystä lapsen oikeuksien ja edun toteutumisen turvaamiseen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Muutokset liittyvät muun muassa korona-pandemian kielteisiin vaikutuksiin sekä ukrainalaisten pakolaislasten ja venäläistaustaisten lasten oikeuksien turvaamiseen.
Maahanmuuton lisämenoihin varataan turvapaikanhakijoiden oikeusturvan varmistamiseen ja perheenyhdistämisen menoihin hallinto-oikeuksille 2,5 milj. euroa, korkeimmalle hallinto-oikeudelle 1,0 milj. euroa ja julkiseen oikeusapuun 0,4 milj. euroa. Yksityisille oikeusavustajille maksettavien korvausten määrärahatasoa esitetään korotettavaksi noin 0,7 milj. eurolla turvapaikanhakijoiden oikeusavun varmistamiseksi.
Koronaruuhkia puretaan yhä
Koronapandemian vaatimat erityisjärjestelyt ruuhkauttivat asioiden käsittelyä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan tuomioistuimille noin 3,3 milj. euroa ja syyttäjille 0,6 milj. euroa, jotta pandemian aikana syntynyttä oikeudenkäyntiasioiden ruuhkaa saadaan tehokkaasti purettua ja ehkäistyä rikosprosessin pullonkaulojen syntyminen.
Myös Rikosseuraamuslaitokselle esitetään noin 2,2 milj. euroa pandemiaan liittyvän vankeusrangaistusten täytäntöönpanoruuhkan purkamiseen ja vankiloiden yliasutuksen estämiseen. Koronapandemian takia lyhytaikaisten vankeusrangaistusten sekä sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanoa rajoitettiin. Täytäntöönpanoruuhkaa puretaan sijoittamalla sakonmuuntorangaistusta suorittavia ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen, mikä on tärkeää myös vankien kuntoutuksen kannalta ja vähentää päihdehaittojen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia.
Muita määrärahalisäyksiä
Hallinto-oikeuksien valituslupaprosessin käsittelyä vaivaavat viiveet heikentävät talouskasvun mahdollisuuksia ja muodostavat esteitä investoinneille. Osana vihreän siirtymän kokonaisuutta hallinto-oikeuksien ympäristö-, maankäyttö- ja rakennusasioiden käsittelyaikojen lyhentämiseen esitetään 1,5 milj. euron lisämäärärahaa yritysten tehokkaiden toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi.
Tietosuojavaltuutetulle vireille tulleiden asioiden määrä on kolminkertaistunut tietosuoja-asetuksen muutoksen jälkeen. Samalla myös asioiden laajuus on kasvanut ja niiden käsittely monimutkaistunut uusien toimivaltuuksien myötä. Lisäksi tietosuojasertifiointitoiminnan käynnistyminen ja tietoturvaloukkauksiin puuttuminen lisäävät valtuutetun työtä. Tietosuojavaltuutetun resursseihin ehdotetaan noin 0,3 milj. euron määrärahalisäystä.
Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen osoitettavaan määrärahaan esitetään 90 000 euron lisäystä saamelaiskäräjien resurssien vahvistamiseksi.