Miten saamme Suomen talouden käännettyä taas oikeaan suuntaan? Emme voi jatkaa velkaantumista. Meidän on saatava talous tasapainoon. Samalla emme halua tinkiä hyvinvoinnista.
Meidän on monella eri tasolla pystyttävä ajattelemaan eri tavalla, jotta voimme pelastaa hyvinvoinnin. Meidän on myös syytä oppia Pohjoismaisilta naapureiltamme. Työllisyysastetta on nostettava, meidän on tehtävä työtä pidempään ja velkaantumisen kierre on saatava loppumaan. Kestävyysvaje on saatava pienemmäksi! Tarvitsemme enemmän joustavuutta ja luovuutta. Ja rohkeutta tehdä uusia asioita ja tehdä asioita uudella tavalla.
Meidän on uudistettava Suomi! Mutta se on tehtävä niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne on aina turvattu. Vahvan sosiaalisen omatunnon on oltava läsnä päätöksiä tehtäessä.
Jokaisella ihmisellä on tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi. Se on tärkeä osa ihmisen terveyttä. Siksi on niin tärkeä saada olla töissä. Kyse ei siis ainoastaan ole yksittäisen henkilön toimeentulosta tai kunnan ja valtion verotuloista. Mutta meidän on oltava parempia poistamaan järjestelmässä olevat kannustinloukut. Työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa.
Mitä työttömyysjärjestelmään tulee, niin meidän on syytä katsoa lähemmin Tanskan mallia. Se on kannustavampi malli kuin meidän nykyinen mallimme.
Kansanterveystyö ja toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto on kaiken A ja O. Sosiaali- ja terveydenhuollon on toimittava silloin, kun me sitä tarvitsemme, riippumatta iästä tai tuloista. Tulevaisuudessa tarvitsemme enemmän yhteistyötä eri hoitolaitosten välillä. Potilaan on oltava keskiössä. Ei byrokratian tai hallinnon. Tarvitsemme koko maan kattavan potilastietojärjestelmän. Kun sairastut matkalla, on siinä sairaalassa mihin menet, oltava mahdollisuus löytää tiedot, röntgenkuvat ja aikaisemmin otetut laboratoriokokeet omasta terveyskeskuksesta tai sairaalasta.
Myös ikäihmisenä sinun on pystyttävä luottamaan, että saat aina hyvää hoitoa ja sinua kohdellaan kunnioituksella. On selvää, että kuntien vanhustenhoito tarvitsee lisää henkilökuntaa tulevaisuudessa. Sinun tulisi myös enemmän kuin nyt, saada valita kenet haluat kotihoitajaksi, kun sitä tarvitset. Palvelusetelijärjestelmää tulisi kehittää ja sen pitäisi olla varteenotettava vaihtoehto. Meidän tulee myös pitää huolta omaishoitajista.
Neuvolat ja lastenlääkärit ovat lapsiperheille tärkeitä. Lapset ja heidän vanhempansa eivät saa joutua keskittämisintoilun uhreiksi. Tarvitsemme esim. Pietarsaaren lastenosaston ja osaston syömishäiriöhoitoja varten. Tarvitsemme myös toimivan käytännön yhteistyön Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan sairaaloiden välillä. Se luo turvallisuuden tunteen alueellemme.
Lapset ja nuoret ovat Suomen tulevaisuus. Koulu on kruununjalokivemme. Huomisen päivän Suomea rakennetaan sivistyksellä ja koulutuksella. Me emme voi enää säästä koulutuksesta.
Oppilailla on oltava mahdollisuus vapaaehtoiseen iltapäiväkerhoon tai muuhun kerhotoimintaan koulussa.
Tukihenkilöstöä tulee olla tarvittaessa saatavilla ja luokkakokojen tulee olla sopivia.
Ruotsi poisti perintöveron vuonna 2005 ja Suomessakin tämän tulee olla pitkän aikavälin tavoite. Perintövero nykymuodossaan voidaan hyvin korvata luovutusvoittoverolla, joka maksetaan, kun omaisuus myydään.
Asiat eivät hoidu itsestään. Pohjanmaalle tärkeät kysymykset edellyttävät aktiivista edunvalvontaa eduskunnassa. Pohjanmaan äänen on tultava kuulluksi Helsingissä, niin pienessä, kuin suuressa asiassa.
Onnistunut edunvalvonta vaatii usein laajaa yhteistyötä, yli puolue- ja kielirajojen. On tärkeää, että ymmärrämme tämän. Onnistuimme mm. saamaan rahoitusta Pietarsaaren sataman ruoppaukselle, satamatien rakentamiselle ja Pännäinen-Alholma-rataosuuden sähköistämiselle. Myös Sepänkylän ohitustie on nyt valmis ja Seinäjöki-Ylivieska rata on uudistettu. Kruunupyyn ja Vaasan lentokentät on turvattu, mutta ne vaativat jatkuvaa valppautta. Nyt on valtatie 8:n vuoro, se on Pohjanmaan keskushermosto.
Hyvinvointiyhteiskunnassamme kaikille on voitava taata vähimmäistoimeentulo ja katto pään päälle. Kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai kerjätä selviytyäkseen. Meidän on parannettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.
Meidän on uudistettava vanhempainvapaajärjestelmää. Tavoitteena pitäisi vaiheittain olla ns. 6+6+6 malli ja kustannukset tulisi jakaa työnantajien välillä. Tarvittaisiin myös enemmän joustavuutta, jotta esim. äiti voisi olla kotona 6+6 kuukautta ja isä voisi käyttää vapaansa silloin kun lapsi on 3 vuotta vanha. Tai niin, että vapaan voisi yhdistää osa-aikatyöhön pidemmän ajanjakson ajan.
Lapsilisää tarvitaan, toimeentulotuen ja lapsilisän välinen kytkös on poistettava. Yksinhuoltajalisää tulisi korottaa, jotta yksinhuoltajavanhempien tilannetta voitaisiin parantaa.
Vanhempien tulee saada valita lastensa hoidon muoto. Kotona tai päiväkodissa. On vanhempien asia ja vastuu valita, mikä ratkaisu soveltuu parhaiten omalle perheelle. On oltava mahdollista hoitaa lapsia itse kotona tai palkata lastenhoitaja kotiin. Yhteiskunnan tulee taata, että vaihtoehtoja on todella olemassa. Perheen ja työn yhdistämistä helpottavia työaikamalleja on kehitettävä.
Nuorisotakuun tavoite on hyvä. Nyt se on saatava toimimaan paremmin käytännössä. On tärkeää, että kaikille nuorille voidaan taata opiskelupaikka. Vastustan lukukausimaksuja, kaikissa muodoissa!
Äidilläni oli tapana sanoa, että kukaan ei voi ottaa pois hänen ammattiaan, vaikka hän oli siirtynyt eläkkeelle. Hän ei pitänyt lomakkeista, joihin tuli täyttää ammatti tai arvonimi, ja joissa oli oma ruutu niille, jotka olivat ”eläkeläisiä”. Hän halusi kutsua itseään eläkkeellä olevaksi sairaanhoitajaksi, ei miksikään muuksi. Hänen ajatuksensa oli hyvin järkevä. Ajatelkaa, millainen voimavara meillä on kaikissa, jotka usein hyvin pitkän työuran jälkeen ovat siirtyneet eläkkeelle. Ajatelkaa, millainen kokemus ja viisaus heillä on. Heitä ei saa nähdä rasitteena yhteiskunnalle, vaan voimavarana.
Tämän päivän ja huomisen eläkeläiset ovat nykyaikaisia ihmisiä, jotka haluavat olla mukana maailman menossa. Monet heistä kuluttavat ja voivat matkustaa, toisin kuin aikaisempien sukupolvien eläkeläiset, joilla ei tätä mahdollisuutta ollut. Moni haluaa olla aktiivisesti mukana yhteiskunnan tapahtumissa. Tämä meidän pitää osata hyödyntää. Folkhälsanin ”Isoisä koulussa” on erinomainen esimerkki tästä. Tarvitsemme senioreitamme myös kunnallispolitiikassa ja arvokkaassa yhdistystoiminnassamme.
Takuueläke, joka astui voimaan 1.3.2011, oli iso askel oikeaan suuntaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilanteen parantamiseksi. Meidän tulee jatkaa sillä tiellä..
Maamme tarvitsee ahkeria yrittäjiä ja vahvan elinkeinoelämän. Yritykset luovat työpaikkoja, ja sitä kautta myös hyvinvointia. Oman työpaikkansa luominen saadun koulutuksen pohjalta, tulisi nuorten ajatusmaailmassa olla yhtä luonnollinen asia kuin ajatus vakituisesta työpaikasta tietyn työnantajan luona.
Tällä hetkellä yrittäjyyteen liittyvä byrokratia koetaan liian monimutkaiseksi. Meillä on teoriassa hyvät järjestelmät, kuten esimerkiksi aloitustuki, uusyrityskeskukset ja kotitalousvähennys. Mutta meidän on edelleen syytä helpottaa työnantaja-asemaan liittyvää paperisotaa. Minulla on omaa kokemusta nuorten palkkaamisesta kotitaloustehtäviin. Juristinakin minulla oli täysi työ maksaa oikeat maksut oikeassa ajassa oikeaan paikkaan, ja lisäksi tehdä tarvittavat ilmoitukset. Palkka.fi nettisivusto on jonkin verran helpottanut asiaa. Tämä on hyvä asia.
Yksittäisen esikeinonharjoittajan oikeutta korvaukseen omaa sairasta lasta hoitaessa tulisi parantaa.
Meillä on kaikilla vastuu ympäristöstämme. Haluan, että myös lapseni ja lapsenlapseni voivat uida meressä, hengittää raikasta ilmaa, nauttia vihreistä metsistämme ja kauniista niityistämme. Suomi on pieni toimija mitä tulee maailman saasteisiin ja päästöihin, mutta se ei tarkoita, että emme voisi tehdä omaa osuuttamme. Ympäristöstä huolehtiminen edellyttää kiinnostusta ja jatkuvaa valppautta kaikessa päätöksenteossa.
Kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole minkäänlaista ristiriitaa. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Näin on myös Pohjanmaalla. Maamme on pidettävä asuttuna, ja ei voi olla kenenkään etu, että yhä useampi ihminen ahtautuu pääkaupunkiseudulle. Liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maassa – eivät ainoastaan suurimpien kaupunkien ympärillä. Mitä kuntien tulevaisuuteen tulee, niin on tärkeä turvata kuntalaisten palvelut. Sitten voi olla eri mielipiteitä siitä, turvataanko tämä parhaiten isomassa kunnassa vai tiiviimmän yhteistyön avulla. Omalta osaltani minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy yhdistyisivät vahvaksi pohjanmaalaiseksi kunnaksi. Mutta en ole myöskään pakkoliitosten puolestapuhuja. Yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoisesti.
Suomella on tärkeä rooli pohjoismaisessa yhteistyössä ja Suomen tulee olla aktiivinen toimija Euroopan unionissa. Kun EU-alueella menee taloudellisesti hyvin, myös Suomella menee hyvin.
Siellä missä olemme mukana, tulee meidän myös käyttää ääntämme. Muuten omat mielipiteet eivät voi saada vastakaikua. Suomen pitää toimia sen puolesta, että kansallisen luonteen omaavat kysymykset ratkaistaan kansallisella tasolla. Esimerkiksi nuuskasta meidän tulisi saada päättää itse. EU:n ei myöskään tule saada päättää, saako viiniä myydä vapaasti ruokakaupoissamme. Oman eduskuntamme on otettava vastuu sellaisesta päätöksestä. Ja siitä puheen ollen – en halua vapauttaa viinin myyntiä. Alkossa on tänä päivänä korkea laatu.
Olen työskennellyt aktiivisesti sekä kansallisella tasolla että kansainvälisesti ihmiskaupan ja internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön pysäyttämiseksi. Tätä työtä meidän on jatkettava laajalla rintamalla. Ihmiskaupassa on kyse nykypäivän orjuudesta, kieltämisestä ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Suomen kaltaiselle oikeusvaltiolle on tärkeää olla kaikilla tasoilla mukana kansainvälisessä yhteistyössä etenkin naisten ja lasten hyväksikäytön torjumiseksi.