Anna-Maja Henriksson: Deltidspensionssystemet haltar – flexibilitet i inkomstgränserna behövs!
– Vad tänker regeringen göra så att de deltidspensionerades arbetsinsats kan tas i fullt bruk, utan att de behöver vara rädda för att överskrida inkomstgränsen, frågar riksdagsledamot Anna-Maja Henriksson (sfp) i ett skriftligt spörsmål som hon lämnade in 7.3.08.I Finland finns det många på deltids- eller delinvalidpension som gärna arbetar så mycket de orkar. Vårt system grundar sig dock på en personlig inkomstgräns som i sin tur baseras på arbetsinkomster före pensionering. Om den deltidspensionerades inkomster överstiger den månatliga personligt satta gränsen, minskas pensionsinkomsterna och i värsta fall kan pensionen indras helt.
– De strama inkomstgränserna ställer också arbetsgivarna i en besvärlig situation, eftersom dessa hela tiden borde kunna anpassa mängden arbete som ges till den deltidsarbetande till just det inkomstbelopp som denna får förtjäna per månad, säger Henriksson.Som exempel nämner Henriksson ett fall där en deltidsanställd person, trots sina goda språkkunskaper, inte kunnat ta emot ett språktillägg på 35 € per månad, för att pensionen då skulle ha minskat med ca 75 € per månad. Det finns också ett fall där en deltidsanställd språklärare med delinvalidpension, inte kunnat sköta 12 veckotimmar undervisning, som skolan och personen själv skulle ha önskat, utan där inkomstgränsen inneburit att man för 1-2 timmar per vecka fått anlita annan tillfällig personal för de klasser det berört.
Enligt Henriksson är det också ett problem att inkomstgränserna inte följer inkomstutvecklingen. Vårt delinvalidpensionssystem borde vara så flexibelt att de personer med delinvalidpension som vill försöka jobba deltid och vara kvar i arbetslivet med ena foten, också i praktiken skall kunna göra det.
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 7.3.2008
Anna-Maja Henriksson: Osa-aikaeläkejärjestelmä ontuu – joustavuutta tulorajoissa tarvitaan!
– Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta osa-aikaeläkeläisten työpanos saataisiin täysimääräisesti käyttöön, ilman että heidän tarvitsisi pelätä tulorajan ylittämistä, kysyy kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (rkp) kirjallisessa kysymyksessään, jonka hän jätti 7.3.08.Suomessa osa-aikaeläkkeellä on paljon ihmisiä jotka mielellään tekevät töitä, sen minkä jaksavat. Järjestelmämme perustuu kuitenkin henkilökohtaiseen tulorajaan joka perustuu työtuloihin ennen eläköitymistä. Jos osa-aika eläkkeellä olevan tulot ylittävät kuukausittaisen henkilökohtaisesti asetetun tulorajan, niin eläketuloja vähennetään, ja pahimmassa tapauksessa eläke lakkautetaan kokonaan.
– Tiukat tulorajat asettavat myös työnantajat vaikeaan asemaan, kun heidän koko ajan pitäisi voida sovittaa osa-aikatyöläisen työmäärä juuri siihen tulomäärään, jonka hän saa ansaita kuukausittain, sanoo Henriksson.Esimerkkinä Henriksson mainitsee henkilön, joka ei pystynyt ottamaan vastaan 35 euron kuukausittaista kielilisää, koska eläke olisi silloin vähentynyt noin 75 eurolla kuukaudessa. Toisessa tapauksessa, osa-aikaeläkkeellä oleva kieltenopettaja ei pystynyt hoitamaan 12 viikkotunnin opetusta, niin kuin koulu ja opettaja itse olisivat toivoneet, vaan jossa tulorajan takia 1-2 viikkotunnille oli palkattava sijainen kyseessä oleville opetusluokille.
Henrikssonin mukaan ongelma on myös se, että tulorajat eivät seuraa tulokehitystä. Osa-aikaeläkejärjestelmämme pitäisi olla niin joustava, että ne osa-aikaeläkkeellä olevat henkilöt, jotka haluavat tehdä osa-aikatyötä ja samalla pitää toinen jalka työelämässä, myös käytännössä voivat niin tehdä.
