Monen lukijan kohdalla saattaa herätä kysymys - miksi ja millaista oikeudellista yhteistyötä teemme niinkin kaukana ja erilaisen oikeuskulttuurin omaavan maan kuin Kiinan kanssa? Itse asiassa maittemme välinen yhteistyö oikeuden alalla on jatkunut jo pitkään, yli 18 vuotta. Suomen lähtökohta yhteistyölle on alusta asti ollut tukea oikeusvaltioajattelun kehitystä Kiinassa. Dialogimme Kiinan kanssa on ollut avoin ja käytännönläheinen. Painopiste on ollut kriminaalipolitiikassa ja muissa rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Joku saattaa myös kysyä, millaista oikeudellista yhteistyötä Suomen kaltainen EU-maa voi tehdä valtion kanssa, joka hyväksyy kuolemantuomion. Vastaus on yksinkertainen. Oikeusvaltiokehitystä voi tukea monella eri saralla, eivätkä näkemyserot juuri tämän kysymyksen osalta estä ajatustenvaihtoa ja käytännön kokemusten vertailua muilla demokraattisen kehityksen kannalta olennaisilla alueilla.
Kiinan kanssa tehdyn yhteistyön vahvuus on sen käytännönläheisyys. Maittemme asiantuntijoiden kesken vaihdetaan seminaareissa ja muissa tapaamisissa avoimesti ajatuksia ja laaditaan konkreettisia kehittämissuosituksia. Seuraavien kolmen vuoden aikana yhteistyömme keskittyy kolmeen pääteemaan: yhdyskuntaseuraamusten kehittämiseen, rikosten torjuntaan ja asianajajien asemaan ja rooliin oikeudenkäynnissä. Viimeisin on minusta erittäin tärkeä. Tarkoitukseni on keskustella Kiinan oikeusministerin, asianajajien ja korkeimman oikeuden edustajien kanssa mm. siitä, miten Kiinan uudistettu rikosprosessilaki toimii käytännössä ja miten se on vaikuttanut asianajajien mahdollisuuksiin puolustaa asiakkaitaan oikeusvaltioperiaatteita kunnioittaen.Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri (rkp)
