Lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu on ollut kokeilukäytössä muutaman vuoden ajan. Uusi sovittelumalli, jossa tuomarin apuna toimii psykologi tai sosiaalityöntekijä on tarkoitus saattaa valtakunnalliseksi ensi vuoden aikana. Oikeusministeriössä asiaa valmistellaan parhaillaan ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle nyt syysistuntokaudella.
Kokeilun aikana asioiden käsittely sovittelussa on ollut nopeaa ja sovintoja on saavutettu runsaasti. Palaute on ollut valtaosin hyvin myönteistä. Tämä on ainutlaatuinen tapa käsitellä vanhempien erimielisyyksiä erotilanteessa. Yhdistämällä eri ammattikuntien voimat, vanhemmille voidaan tarjota tukea sekä juridisten että psyykkisten eroon liittyvien konfliktien ratkaisemiseksi. Vanhempien sovinto ja kiistaan saatu nopea ratkaisu edistävät yhteistyövanhemmuutta ja lapsen edun toteutumista. Siksi on tärkeää panostaa sovinnolliseen ratkaisuun vielä tuomioistuimessakin.
Tuomioistuinsovittelu edellyttää kuitenkin sitä, että kunnalliset peruspalvelut, kuten lastenvalvojien sopimuspalvelu ja perheasiainsovittelu toimivat hyvin, jotta vanhemmat eivät suuntaa hakemaan apua tuomioistuimesta silloin, kun heidän tulisi saada kiistansa ratkaistuksi kevyemmässä menettelyssä sosiaalitoimessa.
Tällä viikolla olen myös osallistunut viranomaisseminaariin Suomen ja Venäjän rajat ylittävien lapsi- ja perheoikeusasioiden hoitamisesta. Haagin lapsikaappaussopimus tuli vuoden alusta voimaan Suomen ja Venäjän välillä. Esimerkiksi lapsikaappauksien ratkaisemisessa yhteistyö on avainasemassa ja on erityisen tärkeätä, että viranomaiset tuntevat mahdollisimman hyvin toistensa lait ja järjestelmät. Suorat ja henkilökohtaiset viranomaisyhteydet ja sopimusten yhtenäinen soveltaminen edistävät lapsikaappaustilanteiden hoitamista olennaisesti. Perhekiistat, joilla on kansainvälinen ulottuvuus, ovat usein erityisen hankalia. Lapsen edun mukaista on, että maiden viranomaiset ilman turhaa viivytystä pystyvät tekemään päätöksiä ja toimeenpanevat niitä.
Olen viime viikolla myös huolestuneena seurannut neljä vuotiaan syyrialaistytön tilannetta Venäjällä. Tapaus osoittaa kuinka varsinkin lapset kärsivät Syyrian sodasta. Tässä on hyvä muistaa, että Suomea sitovat myös kansanväliset sopimukset, esimerkiksi YK:n sopimus lasten oikeuksista. Lapsen edun pitäisi aina olla etusijalla päätöksiä tehtäessä.
Lopuksi haluan myös todeta, että olen hyvin iloinen siitä, että Malana Yousafzai on saanut EU:n Sakharov-palkinnon. 16-vuotias Malana on puolustanut Pakistanin tyttöjen oikeuksia ja kampanjoinut tyttöjen koulutuksen puolesta. Viime vuonna hän joutui Taleban-kapinallisten hyökkäyksen kohteeksi ja haavoittui vakavasti, mutta on toipunut. Hän on äärimmäisen rohkea taistellessaan ihmisoikeuksien puolesta. Mutta tämä myös näyttää, että meidän kaikkien on tehtävä työtä lapsien, koulutuksen ja ihmisoikeuksien puolesta. Myös Malanan pitäisi saada olla vain lapsi ja nuori tyttö.
Anna-Maja Henriksson
oikeusministeri (RKP)
