Koulutusjärjestelmämme on tunnetusti kuuluisa koko maailmassa. Olemme vuodesta toiseen huipputasolla kun vertaillaan oppilaiden tietotaitoja, peruskoulun tasoa ja koulutusjärjestelmiä eri maissa. Ja tästä saamme olla ylpeitä. Suomi ei koskaan tule olemaan maa, joka kilpailee halvalla työvoimalla. Sen sijaan meidän on kilpailtava hyvin koulutetulla väestöllä ja osaamisellamme sekä uudella huipputeknologialla, luovilla ratkaisuilla, laatutakuulla ja luotettavuudella. Tämä on Suomelle kilpailuetu ja koulut ovat siinä avainasemissa.
Onnistuaksemme on tärkeää panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin niin kouluissa kuin arjessa. Sen kautta on mahdollista vähentää nuorten syrjäytymistä, sillä koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa huomattavasti suuremman syrjäytymisriskin. Koulun on oltava paikka, jossa lapset ja nuoret viihtyvät. Näin ei valitettavasti aina ole.
Monet lapset kärsivät kiusaamisesta. Aikaisemmin kiusaaminen rajoittui koulunkäyntiin ja ehkä koulumatkaan, oma koti oli turvallinen paikka. Nykyään kiusaaminen voi seurata lapsiamme ihan omaan huoneeseen saakka. Sosiaaliset mediat ja netti voivat pahimmassa tapauksessa tarkoittaa, että kiusaajat ovat aina läsnä, eikä lapsi pääse pakoon. Tästä ilmiöstä olen erittäin huolestunut ja toivon, että sekä kotien ruokapöydissä että kouluissa käydään keskustelua siitä, miten tärkeää on kunnioittaa toisia ihmisiä myös nettimaailmassa. Meillä pitääkin olla nollatoleranssi kiusaamista vastaan niin kouluissa kuin päiväkodeissa, mutta myös netissä ja työpaikoilla. Meidän on kaikin tavoin osoitettava, että kiusaaminen ei ole hyväksyttävissä ja meidän on luotava ympäristö, jossa kaikki lapset viihtyvät.
Tuoreimman kouluterveyskyselyn tulokset ovat tältä osin ilahduttavia. Työilmapiiri peruskouluissa ja lukioissa on parantunut ja kiusaaminen vähentänyt. Yli 90 prosentilla nuorista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Myös terveellisten elintapojen myönteinen kehitys jatkuu ja alkoholin käyttö sekä tupakoiminen ovat vähentyneet. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että lähes 40 prosenttia peruskoulun ja lukioiden oppilaista koki, että koululääkärin ja psykologin vastaanotolle on vaikeaa päästä. Tässä meillä on parannettavaa!
Yleissivistävä, mutta myös viihtyisä peruskoulu on, kuten todettu, meidän valttikorttimme. Svenska Dagenin eli Ruotsalaisuuden päivän lähestyessä haluan myös nostaa kielitaidon esille. Monipuolinen ja hyvä kielitaito on sekä Suomen että yksilön kilpailuetu. Kansalliskielet, suomi ja ruotsi, ovat yhä tärkeässä asemassa. Valtaosa Suomen viennistä menee läntiseen naapurimaahamme eli Ruotsiin. Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat edelleen tärkeä viitekehys meille suomalaisille ja koko yhteiskunnallemme. Sen takia meidän on myös panostettava tähän – kielikylvyt ja kielisuihkut ovat oivalliset ja helpot keinot.
Glad Svenska dagen!
