Yksikin lyönti on liikaa!
Euroopan unionin perusoikeusviraston tällä viikolla julkaisemasta tutkimuksesta ilmenee, että Suomi on naisille yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita. Tasa-arvon mallimaina tunnetut Pohjoismaat kuten Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat väkivallan yleisyyttä mitattaessa melko samalla tasolla - noin 30 prosenttia naisista oli kokenut väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden keskiarvo tässä suhteessa oli 22 prosenttia. Nämä luvut ovat kerta kaikkiaan aivan liian korkeat. Selkeä tavoitteemme pitää olla naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen niin, että tulevaisuudessa Suomi on niiden EU-maitten joukossa joissa tällaista väkivaltaa esiintyy vähemmän.
Väkivallan yleisyyden lisäksi toinen huolenaihe on, että Suomessa arviolta vain noin 10 prosenttia partnerin tekemästä väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Vastaava luku koko EU:n tasolla on noin 20 prosenttia. Ilmoittamiskynnys on siis edelleen aivan liian korkea, vaikka nykyisin suomalaiset uskaltavatkin jo tietyissä tilanteissa puhua avoimemmin asiasta, jota aikaisemmin miellettiin vielä häpeällisempänä ja yksityisempänä.
Mitkä toimenpiteet sitten voisivat kääntää asioita parempaan suuntaan? Erilaisin lainsäädäntötoimin pystymme ehkä antamaan parempaa oikeudellista suojaa väkivallan uhreille, mutta perustavanlaatuisen asennemuutoksen aikaansaamisessa lainsäädäntötoimet eivät mitenkään yksinään riitä. Itse uskon vahvasti, että panostukset ennaltaehkäiseviin toimiin tuottaisivat parempia tuloksia kuin erilaiset lainsäädäntömuutokset. Erityisesti poikien ja nuorten miesten kommunikointi- ja konfliktinratkaisutaitoihin on panostettava huomattavasti enemmän. Voisiko kouluopetuksella olla keskeisempi rooli tässä? Vuorovaikutus- ja riidanratkaisutaitojahan tarvitaan muutenkin enenevässä määrin elämän kaikilla alueilla.
Omalla hallinnonalallani olemme viime vuosina toteuttaneet lukuisia muutoksia, jotka omalta osaltaan tähtäävät naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen. Vuonna 2011 muutettiin lievä pahoinpitely virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi, mikä on kasvattanut poliisin tietoon tulleiden rikosten osuutta. Samana vuonna seksuaalirikosten rangaistuksia ankaroitettiin. Kuluvan vuoden alussa tuli voimaan vainoamista koskeva rangaistussäännös ja parhaillaan on eduskunnassa vireillä lainmuutos, jolla raiskausrikoksia ankaroitettaisiin.
Nyt on korkea aika siirtyä puheista tekoihin! Suomen on pikimmiten ratifioitava kansainvälinen ns. Istanbulin sopimus. Sen tavoitteen saavuttamiseksi turvakotipaikkojen lisääminen ja rikosuhripalveluiden turvaaminen koko maassa ovat avainasemassa.
