Oikeudenhoitoon kohdistuvat säästövaatimukset ovat viime aikoina aiheuttaneet paljon keskustelua julkisuudessa. Olen myös itse oikeusministerinä erittäin huolestunut oikeudenhoidon resurssitasosta tulevina vuosina. Siksi on hyvä, että käymme tätä keskustelua.
Elokuun budjettiriihessä onnistuimme torjumaan orastavan katastrofin. Valtionvarainministeriön alkuperäinen talousarvioesitys sisälsi kovia säästövaatimuksia, jotka olisivat olleet erittäin raskaita syyttäjille, tuomioistuinlaitokselle, ulosotolle ja vankeinhoidolle. Onneksi järki voitti niin, että ensi vuoden toiminta on nyt turvattu. Syyttäjien resurssit pysyvät tämän vuoden tasolla. Tuomioistuimet joutuvat pienentämään henkilökuntaansa yhteensä 20—30 henkilötyövuodella.
Peräänkuulutan pitkäjänteisempää ja kestävämpää resurssitasoa koko oikeudenhoidolle. Tässä asiassa kaikkien puolueiden on kannettava vastuunsa. Oikeudenhoidon resurssitaso on kysymys, josta on keskusteltava seuraavissa hallitusneuvotteluissa, riippumatta siitä, ketkä niissä neuvottelupöydissä istuvat.
Säästötoimenpiteet oikeudenhoidon sisällä kohdistuvat suoraan itse toimintaan. Toimiva oikeudenhoito edellyttää, että ketjun kaikki osat eli poliisi, syyttäjä, tuomioistuimet, vankeinhoito ja ulosotto toimivat. Tämä tarkoittaa, että esim. syyttäjälaitoksen resurssiongelmat näkyvät myöhemmin tuomioistuimissa. Silloin on vaarana, että käsittelyketjuun syntyy tulppa. Tämä johtaa pidentyneisiin asioiden käsittelyaikoihin, mikä on omiaan heikentämään kansalaisten oikeusturvaa. Toimiva oikeudenhoito on myös ratkaisevassa asemassa maamme kilpailukyvyn kannalta. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden asiat käsitellään tehokkaasti ja sujuvasti tuomioistuimissa.
Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että oikeudenhoidossa toteutetaan parhaillaan monia uudistuksia, jotka perustuvat Oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan 2013-2025. Ohjelman laatineeseen ryhmään kuului mm. korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit, valtakunnansyyttäjä, valtakunnanvouti ja Asianajajaliiton edustaja. Ohjelma sisältää lähes 60 eri toimenpide-ehdotusta, joista noin puolet on jo toteutettu tai joita parhaillaan käsitellään eduskunnassa. Tavoitteena on sopeuttaa kustannuksia, mutta samalla varmistaa oikeusturvan tason säilyminen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että toimenpiteillä saadut säästöt eivät ilmaannu hetkessä. Tarvitaan kärsivällisyyttä.
Suomen kaltaiselle oikeusvaltiolle kansalaisten luottamus toimivaan oikeusjärjestelmään on ratkaisevaa. On kyse yhdestä demokratiamme peruspilareista.
Anna-Maja Henriksson
Oikeusministeri, RKP
