Arvoisat juhlavieraat
Oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet lakimiehet ovat perinteisesti toimineet monissa ammateissa ja monilla elämän eri sektoreilla. Tänäkään päivänä ei ole yhtä ja ainoaa lakimiesammattia. Tehtävät vaihtelevat merkittävästi. Mutta yhteistä kaikille lakimiehille on tutkinto, tietynlainen ajattelumalli ja voidaan sanoa myöskin että yhteinen ”lakimiesidentiteetti”. Tämän identiteetin luomisessa ja vahvistamisessa Suomen Lakimiesliitolla on ollut ja on varmasti tulevaisuudessakin merkittävä ja samalla haasteellinen tehtävä.
Suomen Lakimiesliitto on myös lakimieskunnan etuja valvova järjestö, joka toimii monilla sektoreilla ja monella tasolla jäsenkuntansa parhaaksi. Oikeusministeriön ja suomalaisen oikeuspolitiikan kannalta Lakimiesliitto on erittäin merkittävä ja keskeinen oikeuspoliittinen toimija ja oikeuspoliittisen keskustelun käynnistäjä, - keskusteluun osallistuja ja lausunnonantaja. Liitolla on siis monta roolia ja laaja tehtäväkenttä. Voidaan myös sanoa, että liiton sanomisilla ja tekemisillä on runsaasti painoarvoa.
Bästa åhörare,
Finlands Juristförbund är en mycket viktig och central rättspolitisk aktör och diskussionsinledare, diskussionsdeltagare och remissinstans i den rättspolitiska debatten. Förbundet har med andra ord många roller och ett brett arbetsfält. Man kan också säga att förbundets ord och handlingar har betydelse.
Av erfarenhet har vi fått se att försöken att väcka rättspolitisk debatt och diskussionen om rättsväsendets ställning i samhället mycket ofta begränsas till bara några anföranden inom yrkeskåren. Eller så handlar det om att resultatet av en rättegång som fått publicitet väcker känslor och debatt. I dagens läge har situationen i viss mån ändrats. Rättsväsendets ställning och framtid är framför allt just nu en mycket omtalad fråga. Detta beror i synnerhet på att riksdagen som bäst behandlar statsbudgeten och på att det på flera olika håll har framförts olika syner och hotbilder om rättsväsendets framtid.
[Kokemuksesta olemme voineet havaita, että oikeuspoliittisen keskustelun käynnistäminen ja keskustelu oikeuslaitoksen asemasta yhteiskunnassa jää erittäin usein muutamaan puheenvuoroon ammattikunnan sisällä. Tai sitten esiin nousee julkisuutta saaneen oikeudenkäynnin lopputulos, joka herättää tunteita ja keskustelua. Tänä päivänä tilanne on jossain määrin muuttunut. Varsinkin tällä hetkellä oikeuslaitoksen asema ja tulevaisuus puhuttaa varsin laajalti. Näin erityisesti sen vuoksi, että valtion talousarvio on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja varsin laajalti on esitetty näkemyksiä ja uhkakuvia oikeuslaitoksen tulevaisuudesta.]
Arvoisa juhlayleisö,
Tämän juhlatilaisuuden teema on ”Oikeus ja kohtuus”. Tätä ajatellessani muistuu välittömästi mieleeni Olaus Petrin tuomarin ohjeet vuodelta 1540. Yhdeksäs ohje kuuluu: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.”
Tänä päivänä eri ammattiryhmien omat tapaohjeet ja käytännön toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet ovat ammattikunnan identiteettiä korostavia ja luovat samalla ihmisten luottamusta kyseisen ammattikunnan toimintaa kohtaan. Hyvänä esimerkkinä nykypäivään sijoittuvista eettisistä periaatteista ovat Suomen Tuomariliiton laatimat Tuomarin eettiset periaatteet. Tällaisten periaatteiden tärkeyteen on kiinnittänyt huomiota myös Euroopan Neuvoston korruption vastainen toimikunta CRECO. Eettisten periaatteiden piiriin kuuluvat tuomareiden ohella myös tuomioistuinten asiantuntijajäsenet sekä käräjäoikeuksien lautamiehet.
Voidaan myös kysyä millaiset ovat oikeuslaitoksen oikeat ja kohtuulliset resurssit ja onko oikeusministeriön osuus valtion budjetista riittävä?
Oikeusministeriön hallinnonala on varsin laaja ja henkilökuntaa koko hallinnonalalla on noin 10 000. Niin rikosseuraamusalalla, oikeuslaitossektorilla ja erillisvirastoissa on vireillä merkittäviä uudistushankkeita. Taloudellinen tilanne pakottaa kaikki ministeriöt ja hallinnonalat sopeuttamaan toimintojaan ja etsimään uusia keinoja – usein kireällä aikataululla – toimintojen tehostamiseksi. Sopeuttamistoimia arvioitaessa tulee kaikkien tahojen huomata, että suomalaisen oikeudenhoidon tasoa määrittää kansainvälinen ihmisoikeussopimus ja Ihmisoikeustuomioistuimen samoin kuin EU tuomioistuimen ratkaisukäytäntökin. Olemme velvollisia järjestämään oikeudenhoitomme siten, että noudatamme meitä sitovia kansainvälisiä sopimuksia.
Tosiasiat on tietysti tunnustettava, mutta kirvestä ei saa heittää kaivoon vaan on etsittävä keinoja joilla voidaan edistää laadukkaan oikeusturvan toteutumista kohtuullisin kustannuksin ja nopeasti. Tämän syksyn kovien neuvottelujen jälkeen pystymme jotenkuten elämään ensi vuoden rahoitustilanteen kanssa. Mutta jos tähän rahoituslinjaukseen ei tule muutosta, seuraavista vuosista tulee erittäin haastavia. Juustohöylä on myrkkyä oikeudenhoidolle. Säästöpaineet uhkaavat monia hyvinvointivaltion keskeisiä palveluja, kuten esimerkiksi oikeusapua. Yhteiskuntaa kehittäessä ei saa tapahtua niin, että osa ihmisistä jää väliinputoajiksi. Modernilla tekniikalla ja joustavilla toimintamalleilla pitää varmistaa palvelujen laaja saatavuus, myös maan syrjäisimmille alueille. Esimerkiksi videoinnin lisäämisellä oikeudenkäynneissä ja oikeusapupalveluissa voisi mielestäni sujuvoittaa käsittelyä.
Aiemman kehyspäätöksen määrärahaleikkauksista johtuviin säästöpaineisiin on haettu ratkaisua muun muassa oikeudenhoidon uudistamisohjelmalla. Ohjelma sisältää kehittämislinjauksia ja lähes 60 eri uudistamiskohdetta aina vuoteen 2025 saakka. Näistä jo reilusti yli puolet on valmistunut tai on valmisteilla.
Hyvät kuulijat,
Kehittämällä malleja, jotka tukevat asioiden varhaista selvittämistä ja jotka tukevat vaihtoehtoisia riidanratkaisu- ja oikaisumenettelyjä, voidaan tuottaa oikeussuojaa tehokkaasti ja taloudellisesti jo ennen tuomioistuinkäsittelyä.
Koska uudistamisohjelmassa esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan yksinään enää riitä kattamaan syntyvää vajetta olen yhdessä sisäministeri Päivi Räsäsen kanssa asettanut Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivan parlamentaarisen työryhmän, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa Suomen sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella vuosille 2016–2019. Työryhmän asettamisen taustalla on huoli oikeusministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen oikeudenhoidon ja turvallisuuden viranomaisiin kohdistuneiden säästötoimenpiteiden vaikutuksista kansalaisten oikeusturvaan ja näiden viranomaisten mahdollisuuteen selviytyä niille kuuluvien tehtävien hoitamisesta.
Arvoisat juhlavieraat,
En tänään juhlapäivänänne luennoi oikeusalan eri uudistamistoimenpiteistä ja niiden etenemisvaiheista tämän tarkemmin. Voin kuitenkin vakuuttaa teille, että oikeusministeriön hallinnonalalla teemme kaikkemme, jotta voimme sopeuttaa oikeuslaitoksen nykypäivän vaatimuksiin. Samalla meidän on turvattava kansalaisten oikeusturva ja siten myös kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen ja oikeusvaltioon. Tätä emme saa missään tapauksessa vaarantaa. Maan, joka kansainvälisesti pitää oikeusvaltionperiaatteen lippua korkealla, on myös itse elettävä niin kuin se haluaa muiden elävän.
Palaan vielä lopuksi Lakimiesliiton tunnussanoihin ”oikeus ja kohtuus”. Nämä sanat tulisi aina pitää mielissämme, kun yhteisiä päätöksiä tehdään. Kuten juridiikassa, myös poliittisessa päätöksenteossa on lähtökohtana mielestäni oltava ihminen, kansalainen, ja hänen tarpeensa. Yhdistämällä inhimillinen ajattelu ja sosiaaliset taidot korkeaan ammattitaitoon, luodaan menestyksellinen lähtökohta oikeudelle ja kohtuudelle.
Arvoisa juhlivan Suomen Lakimiesliiton jäsenet ja liiton henkilökunta,
Näillä sanoilla toivotan liitolle mitä parhainta menestystä ja kiitän yhteistyöstä, jonka toivon jatkossakin olevan hyvää ja vielä vahvistuvan.